Pelisääntöjä
Sain eteeni uuden työni tarkan työnkuvan. Käyn sitä esimieheni kanssa läpi. Innostun. Helpotun. Tiedän, mitä minulta kutakuinkin odotetaan ja mitä ei. Saan siirrettyä erään aikaa vievän vastuualuuen pois – se kun ei sitten minun työnkuvaani kuulunutkaan. Jään miettimään, helpottaisiko tietynlainen sopimusasiakirja monissa ihmissuhteissa ja varsinkin parisuhteessa. Epäselvät pelisäännöt kun tutkimustenkin mukaan aiheuttavat eniten stressiä työpaikoilla. Päteeköhän sama lainalaisuus myös ihmissuhteissa?
Viimeisten viikkojen aikana olen haastatellut nuoria teemasta, kaipaisivatko he jonkinlaista seurustelun koulua vähän samaan tyyliin kuin on olemassa autokoulut. Yksi video teemasta löytyy täältä.
Lähestulkoon kaikki haastateltavat ovat olleet sitä mieltä, ettei mitään erityistä seurustelutaitojen koulua tarvita. Että kyllä sellaiset taidot pitäisi oppia kavereiden kautta tai ihan vain elämällä.
Olen yllättynyt. Ehkä idea on vain niin omituinen, ettei siihen osata suhtautua. Terapiavastaanotolla törmään kuitenkin jatkuvasti siihen, että kun sovittuja pelisääntöjä ei ole ollut, ollaan umpikujassa. ¨
Silloin tällaisia lauseita ei tarvitsisi lausua:
”Mä kun luulin, että säkin halusit lasta”, ”mä käsitin, että oltais niinku loppuun asti yhdessä, vaikka aina ei kivaa olekaan.”, ”En jaksa enää, kun lähes kaikki kotityöt on ollu mun vastuulla liian kauan. Nyt tuli raja vastaan”
Yhteiset seurustelun pelisäännöt kannattaisi mielestäni laatia suhteen alkuvaiheessa. Niitähän voi sitten päivittää aina aika-ajoin.
Yleisiin, kaikille sopiviin parisuhteen pelisääntöihin laittaisin ainakin seuraavia juttuja:
- valitse kumppani, jonka puutteiden kanssa jaksat elää (täydellistä seurustelukumppania ei ole olemassakaan)
- älä muuta liian nopeasti toisen kanssa yhteen tai tee liian nopeita sitoumuksia. Monilla omien tunteiden tutkiskelu tarvitsee aikaa.
- älä hauku toista
- älä käytä ivallista tai arvostelevaa kieltä
- käykää päivittäin läpi tärkeimmät päivän kuulumiset
- kiitä ja kehu mahdollisimman usein
- muista hellittelysanat
- tullessa ja lähtiessä halaa tai suukota kumppaniasi, tai ainakin tervehdi
- ota mieltä painavat asiat mahdollisimman pian kumppanisi kanssa esille. Hautoessa ne usein paisuvat ja muuttuvat.
- Jos kumppanisia arvostelee sinua, älä suoralta käsin hyökkää ja puolustaudu. Mieti onko kritiikissä totuuden siemen.
- mieti, onko sinulle tärkeämpää olla oikeassa vai onnellinen.
- jakakaa ikävät velvollisuudet mahdollisimman tasaisesti
- tehkää jotain mukavaa yhdessä aina kuin mahdollista. Yhteinen kiinnostuksenkohde helpottaa kiintymistä ja yhdessä olemista.
- kunnioittakaa toisianne
- pyytäkää anteeksi jos olette loukanneet toisianne
- muistakaa tavata myös muita ihmisiä.
- antakaa toisillenne riittävästi omaa aikaa ja omia juttuja
- lähettäkää toisillenne päivän aikana tekstiviestejä tai soitelkaa
- sanokaa toisillenne kauniita asioita. Sellaisia, jotka ovat totta. Sanokaa ”rakastan sinua”.
- Tukekaan toisianne.
- Älä saata itseäsi tieten tahtoen ihastumaan ulkopuoliseen. Jos näin käy, ota asia esille oman kumppanisi kanssa.
- Jakakaa toistenne kanssa tärkeimmät asiat
- Ole toisen tukena ja saatavilla kun hän sinua tarvitsee
- Pyydä itse apua kumppaniltasi.
- Uskalla näyttää heikkoutesi
- Kun huomaat pettyneesi kumppaniisi, mieti onko pettymyksesi aiheellista vai vaaditko toiselta liikaa/mahdottomia?
- Haaveilkaa yhdessä
- kertokaa toisillenne toiveistanne ja tarpeistanne. Toinen on harvoin ajatuksenlukija.
- Kun elät parisuhteessa, opettele puhumaan me- muodossa. Toisen menot ja toiveet on otettava huomioon kun teet suunnitelmia.
- Hyväksy toinen sellaisena kuin hän on. Voit muuttaa ainoastaan itseäsi et toista.
Ehkä olen liian optimisti ja uskon ihmisen loputtomaan haluun kehittyä ja oppia uutta. Myös parisuhdetaidoissa voi kehittyä. Ihan samoin kuin esimies- tai alastaidoissa. Siksi aion edelleen kehitellä seurustelukouluakin – ja toivon, että sinne joku myös tulisi taitoja harjoittelemaan.
– Minna T.