Purppuraa
Pääsiäisen aika on ollut minulle usein syvästi koskettava. Lankalauantain lisääntyviin väreihin ja valoon sekoittuu pitkäperjantain melankolia. Melankolia uppoaa minuun, mutta pääsiäisajan sanoma menee jo vähän siinä ymmärryksen reunalla. Se on jotenkin aina yhtä käsittämätöntä, että jonkun täytyi kuolla, jotta muilla olisi elämä.
Värit kantavat mukanaan merkityksiä. Pitkäperjantain kärsijän harteilla oli purppuranpunainen viitta. Tämä kärsija oli viimeinen, joka tarvittiin ihmisten puolesta, vapauttamaan. Purppuraa minäkin käytin kun maalasin puupölkkyä. Purppura on ihan hyvä väri pölkyssä, muttei enää kenekään harteilla merkitsemässä turhaa kärsimystä ja uhrautumista uskonnon tai aatteen vuoksi. Vapauteen Kristus meidät vapautti.
Lankalauantain ajankuluksi voin suositella spraymaalausta vastapainona syvien asioiden sulattelulle. Spraypullo käteen ja etsi sopiva kohde. Pölkky on hyvä, samoin mikä tahansa tyhjä levy, lankku tai paneloimaton autotallinseinä. Ja sitten vain maalaamaan ulos kaikki elämää isommat tunteet. Maalaamisesta syntyy iloa, valoa ja vapautta mieleen ja sieluun.
Idean pölkkyjen käsittelystä sain alunperin ystävältäni.
