Roskaväkeä?

Jotkut sanovat, että luonnon saastuminen johtuu moraalisten arvojen löyhtymisestä. Olen kuullut monilta suomalaisilta, että heidän mielestään paras paikka hiljentyä ei ole mikään kirkko vaan luonto. Jumala antoi meille käskyn varjella luontoa, jonka Hän meille loi. Me emme enää oikein jaksa uskoa Jumalaan ja sen seurauksena luonto on surkeassa jamassa.

Mutta ovatko ihmiset varjelleet luontoa sen enempää silloinkaan, kun kaikki marssivat sunnuntaisin kiltisti kirkkoon? On ollut aika, jolloin autoa ja lentokonetta ei vielä oltu keksitty ja ihminen on ollut enemmän yhtä luonnon kanssa. On ollut aika jolloin kaikki lapset tiesivät, että maito lypsetään lehmästä ja leipä leivotaan viljasta. Mutta tuskinpa saastuttavien koneiden keksiminen on johtunut alunperin jumalauskon heikkenemisestä?

Välipitämättömyydestä luonnon saastuminen johtuu. Kukaan ei voi väittää, että vähemmän kuluttaminen tulisi kalliimmaksi. Ei viitsitä tehdä merkittäviä luonnon eteen. Ja ajatellaan, että mitä väliä on Pohjoismaissa panostaa kierrätykseen, jos puoli maailmaa heittää roskat parvekkeelta kadulle.

On tiedossa, että vihreän liikkeen historia ei kumpua kristillisyydestä. Raamatun lehdillä luonnonsuojelu ei ollut ykkösenä, mutta se ei tarkoita, etteikö ekologisuuden tulisi olla kristillistä. Monet toivovat, että kirkko ottaisi äänekkäämmin kantaa vihreiden arvojen puolesta. Minäkin olen sitä mieltä, että olisi paljon tärkeämpää murehtia sitä, miten tämä planeetta voi kuin esimerkiksi sitä, kuka saa mennä naimisiin ja kenen kanssa.

Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. 1.Moos. 2:15

Nanna H.