Tag: usko

”Joka ikisen tekstin julkaisun jälkeen on aina semmonen olo niinku ois just stripannu internetin edessä. Siitä noin puoli tuntia ja tuntuu että ei sitä varmaan kukaan koskaan lukenutkaan.” Näin kirjoitin facebookiini kun varmistui että blogimme Lilyssä loppuu. Olen saanut olla mukana huikean hienossa projektissa, kirjoittamassa elämästä ja uskosta, asioista niiden välissä. Miksi tuntuu että strippaan? […]

  Nälkä, valehtelu, sairaudet, pettäminen, sodat, painostus, sorto, murhat, kiusaaminen, väkivalta, ihmisoikeusloukkaukset, syrjintä, pettäminen, ohittaminen, luonnonkatastrofit, sensuuri, epäluottamus, vapaudenriisto, aseteollisuus, Listan asioista toiset kuuluvat yhteen vahvasti, toiset heikommin. Kaikkia niitä yhdistää se, että uskon että maailma voisi olla parempi paikka ilman niitä. Minusta ne kaikki ovat pahoja, huonoja ja epämiellyttäviä asioita. Yksi vaihtoehto voisi olla […]

      Jumala, katso minua nyt, kun olen heikkoYmpäröi minut rakkaudella nyt, kun minun on vaikea tuntea itseäni sen arvoiseksiOhjaa minua tielle, jolle kuulunHeitä auringonsäteitä silloin, kun on pimeintäOlethan luonani juuri nyt, kun sinua eniten tarvitsen?Tuleehan vielä hyvää minullekin?Tiedän, ettet ole hylännyt minua, vaikka kaikki on nyt sekavaaTarvitsen sinua nyt, lupaa olla siinäLupaa, että […]

Armon aurinko laskee Yksi vanhoillislestadiolaisen arjen hengellisyyden peruskiviä on anteeksipyytäminen ja –antaminen. Sitä voidaan perheestä, ajasta ja paikasta riippuen käyttää jopa useita kertoja päivässä. Kuitenkin jokainen edes kerran seuroissa käynyt on kuullut sen vähintään kahdesti, todennäköisesti kahdestikymmenesti. Mielenkiintoista siitä on myös liikkeeseen kuulumattomille tehnyt siihen tiiviisti liittyvät sanaparret, joista on tullutkin eräänlainen vanhoillislestadiolaisuuden tunnusmerkki. ”Saanko […]

Blogissa on ollut menneellä viikolla teemana kirjoittaa omaa hengellistä elämänkertaa. Hyppään tässä kesken sijaistamaan ja ajattelin kirjoittaa aiheesta itsekin. Minulla on laukussani pieniä post-it lappuja ajatuksistani, mutta kaiken muutti tämänpäiväinen blogistien tapaaminen. Tapaamisessamme oli erilaisia kirjoitusharjoituksia. Yksi niistä oli sellainen, jossa kaikki kirjoittivat kolme riviä paperille. Viimeinen riveistä jätettiin paperiin näkyviin ja seuraava jatkoi samaa […]

Jumala loi ihmisen kuvakseen.Ja jokainen ihminen on minulle peili, joka heijastaa minulle kuvaa Jumalasta.  Sarjamme blogistiemme henkilökohtaisista hengellisistä elämänkerroista jatkuu. Meillä ei kotona koskaan puhuttu uskonnoista, Jumalasta tai jumalista. Setäni on pappi, mutta tuskin tunnen häntä, koska se puoli sukuani on aina asunut Pohjois-Suomessa ja minä etelässä. Lapin mummilta tuli lapsuudessa joka joulu kortti, jossa […]

Blogikavereiden hengellisiä elämäkertoja on ollut tällä viikolla hienoa lukea. Nyt vuoro osui minulle: Asumme punaisessa tiilitalossa, jonka vieressä on autotalli ja sen vieressä toinen omakotitalo, joka on oikeasti kirkko. Paikka on Melbourne, Australia. Kirkossa kokoontuu Australiassa asuvia suomalaisia luterilaisia kristittyjä. Minä olen nelivuotias, ja tuossa kirkossa isäni on töissä ja käyn siellä joka sunnuntai. Kun […]

  Ystäväni on nimennyt meidän uskonnollisen ajattelumme ”vuotavan perälaudan teologiaksi”. Itse kutsun sitä myös ”irtipäästämisen teologiaksi”. Se menee suunnilleen niin kuin musiikkivideolla näkyy. Ajetaan pitkin elämäntietä, annetaan kaiken tippua pois kyydistä mikä on tippuakseen ja lopulta katsotaan onko kyydissä enää mitään eli tutkaillaan, uskotaanko mihinkään.    Minulle iski pienoinen kriisi, kun aloin hahmotella tällä viikolla […]

  Sovimme muiden kirjoittajien kanssa, että tällä viikolla kirjoitamme kukin vuorollamme oman hengellisen elämäkerran. Minä en ole kasvanut minkään herätysliikkeen piirissä, niin kuin Juudit eilisessä tekstissään omaa lapsuuttaan muisteli. Kasvoin kodissa, jossa käytiin joulukirkossa ja luettiin iltarukous. Äiti oli keksinyt iltarukouksen itse. Harmittaa, että olen unohtanut miten se meni. Lopussa Jeesus siunasi Nannaa ja minun […]

  Oisko tulta?-blogin kirjoittajat avaavat seuraavan viikon aikana omia henkilökohtaisia hengellisiä matkakertomuksiaan. Tervetuloa mukaan kuulemaan välähdyksiä taatusti persoonallisilta ja mielenkiintoisilta matkoilta! Kertomuksessani kulkee mukana virsi 492. Se on ollut lempivirteni niin kauan kuin muistan. Siinä sanotaan minusta kaikki olennainen. Poimin tästä virrestä nyt pätkiä ja kerron sen avulla hengellistä matkakertomustani. ”Ystävä sä lapsienkatso minuun pienehen.” […]