En mä olekaan ihan niin kiva

Viittaan edelliseen kirjoitukseen. Mä lähdin eilen kaupungille, sittenkin ja kuitenkin. Mutta muiden luvalla. Olin vähän ajattelematon, mutta en hirveän. Pyysin jotain, ja sain mitä pyysin. Tein vaan kevyet oharit, tai oikeastaan en ollenkaan. Ne oli melkeinoharit.

Illan ja yön teema oli tytöt tyttöjen kanssa. Mulle on sanottu, että näytän siltä, että saattaisin olla omaan sukupuoleeni päin kallellaan. Samaa aavisteli yksi mimmiporukka eilen baarissa. Annoin niitten uskoa niin, koska halusin vähän sutinaa, mutta muitten poikien kanssa ei saa sutinoida, jos on oma poikakaveri kotona. Mutta Sulon mielestä on vaan kivaa, jos mulla on jotain girl crusheja. Ainoa asia, mistä se niissä hermostuu, on se, että se niin harvoin pääsee näkemään livenä mun temppuja tyttöjen kanssa. Yleensä se saa kuulla vaan tarinoita niistä, koska ne jutut tapahtuu yleensä baareissa, eikä meidän kannata lähteä sellaisiin yhdessä, kun saadaan aina riita aikaiseksi.

Mutta viime yönä siis pussailin ehkä Turun söpöintä tyttöä, ja tanssin kivasti toiseksi söpöimmän kanssa. Lisäksi silittelin sadanneksi söpöintä hiuksista. Sillä oli sileät silkkihiukset, mutta ei se ollut yhtään niin söötti, kuin ne kaksi muuta. Pääsin myös sössöttämään ruotsia pikku hiprakassa. All in all mulla oli mukavaa. Sain sitä huomiota, mitä ilmeisesti vaan edelleen kaipaan. Oon vähän pölö.

Tytöt on kivoja, mutta kyllä mä taidan olla aika tyytyväinen tohon Suloon tälleen avopuolisona. On pojat kumminkin enemmän mun juttu. Lupaan ilmoitella, jos tilanne muuttuu.

Lisäksi lupaan, etten kerro enää ikinä mistään baarireissuista. En mäkään jaksaisi tällaisia postauksia lukea. Anteeksi.