Sinne meni synttärit

Minä oon nyt noin 25 vuotta ja yhden vuorokauden vanha nuori. Synttäreitä juhlin lähes yhtä kosteissa merkeissä kuin 7 vuotta sitten, tuoreena 18-vuotiaana. Ja muutenkin oon ihan sama tyttö. Ehkä aavistuksen harkitsevampi, tai lähinnä aavistuksen vähemmän harkitsematon. Asun samankokoisessa kämpässä, autoa ei ole eikä lapsia eikä asuntolainaa eikä edes kissaa. Edelleen riittää elämäntehtäväksi omasta itsestä huolehtiminen. En oo yhtään varmempi sen suhteen, mitä musta tulee isona, enkä ehkä edes halua tulla isommaksi. Ainakaan fyysisesti hah hah haa. En suunnittele sen enempää elämää kuin silloinkaan, ja ehkä se pitää mut henkisesti 18-vuotiaana ikuisesti, ja haittaako tuo; mulla on ihan hyvä olla. 18, 20, 23 tai 25 vuotta, ihminen tässä on se sama. 18 till i die (jos haluat, kuuntele Bryan Adamsin sen niminen kappale, mä en osaa sitä linkittää sen taitavammin kuin olisin 7 vuotta sitten osannut). Hyvää illan ja elämän jatkoa.

Suhteet Oma elämä

Kunnianhimoinen 25v-postaussarja, osa 3

Tällä kertaa aion päästää itteni vielä helpommalla, kuin kahden aiemman ’Kunnianhimoisen’ kohdalla. Näitä kumminkaan kukaan lue. Edellisen postauksen on lukenut todistettavaksi mun itseni lisäksi yksi ihminen, ja ehkä hyvä niin. Ei järjen hiventä, tässä(kään) hommassa.

No niin. Nyt listautuvat siis vuoden biisit -88-2013. Ne, biisit, jotka oli Se Juttu minulle.

Vuoden biisi -88: äitin ja isän poikkihuiluilla tiluttelema musa, ei tiettyä biisiä

Vuoden biisi -89: Tuu, tuu, tupakkarulla (Kutsutaanko tässä biisissä tupakkarullaa tulevaksi, vai onko kyse vaan kahdesta merkityksettömästä ’tuu’-tavusta? Sitä mietin edelleen.)

Vuoden biisi -90: Ih-hah-haa (itse laulettuna)

Vuoden biisi -91: Tuli kirkkoon mies ja lapsi (all-time-feivöritti)

Vuoden biisi -92: Vanha holvikirkko (äitin laulamana, hiiteen se Raittisen Eero)

Vuoden biisi -93: Eva Dahlgrenin Jag är gud (äitin c-kasettien syytä)

Vuoden biisi -94: Mamban Tuollainen tyttö (sama selitys kuin edellisessä)

Vuoden biisi -95: Mamban Lauantai-ilta (sama selitys kuin kahdessa edellisessä)

Vuoden biisi -96: Catcatin Bye Bye Baby

Vuoden biisi -97: Nylon Beatin Rakastuin mä looseriin (miksi, Miksi sitä ei kirjoiteta ihan suomeksi ’luuseriin’?!? Bitch, please!)

Vuoden biisi -98: Spice Girlsin Spice Up Your Life

Vuoden biisi -99: luonnollisesti Lou Began Mambonamböfaiv

Vuoden biisi 2000: Daruden Feel the Beat (en fanittanu enää kun näin miten tylsältä äijä näytti)

Vuoden biisi 2001: Geri Halliwellin It’s raining men

Vuoden biisi 2002: Las Ketchupin Kusha Las Playas (se oli rakkautta se)

Vuoden biisi 2003: Shakiran Objection (Tango)

Vuoden biisi 2004: Ultra Bran Hei kuule Suomi/ Rammsteinin Links 2-3-4 (melko samanhenkiset biisit, joten en osaa valita vain toista)

Vuoden biisi 2005: joku Rammsteinin

Vuoden biisi 2006: (edelleen vähän pistää hävettään, mutta kansallinen ylpeys vei tyttörukkaa) Lordin Hard Rock Hallelujah

Vuoden biisi 2007:  Basshunterin Boten Anna (muut kuunteli tämän loppuun jo vuotta aiemmin, kasvoin tynnyrissä)

Vuoden biisi 2008: Manu Chaon Me gustas tu

Vuoden biisi 2009: Fastballin The Way

Vuoden biisi 2010: Lady Gagan Bad Romance

Vuoden biisi 2011: Finnish Hockey Mafia ja Antero: Taivas Varjele (oon vieläkin liekeissä..en koskaan sano ’liekeissä’..)

Vuoden biisi 2012: no Robinin Puuttuva Palanen tietysti

Vuoden biisi 2013 selviää myöhemmin, mutta tähän mennessä eniten on taidettu kuunnella – niin surullista kuin se onkin – Jon Lajoien Fuck Everythingiä, Marja Tyrnin Puolukkatorttua tai The Lonely Islandin Motherloveria ja muita kulttuurin uusimpia ja hienostuneimpia helmiä..ja joka kerta naurattaa, edelleen….minua ei voi pelastaa.

 

Suhteet Oma elämä Musiikki