Ku muutkin niin minäki

Kevään merkkejä julistetaan niin tiuhaan, että pitää minunki kantaa korteni kekoon (käytin juuri sanaparia jota en toivottavasti käytä enää ikinä .. korteni .. kekoon .. pyh). Täältä pesee:

  • lakkasin varpaankynnet ekaa kertaa sitten viime kesän
  • näin miehen ja lehtipuhaltimen
  • auton tuulilasi oli aamulla täynnä pikkulinnunkakkaa
  • kohtasin lenkillä kaksi muurahaista (ja astuin vain toisen päälle)
  • samaisella, laiskalla kävelylenkillä tuli hirveä hiki
  • innostuin vapusta ja huomenna aion kaivaa peruukit esille
  • nastarenkaat alkoi vihdoin tuntua tarpeettomilta
  • laitoin turtleneckin kaapin perälle odottelemaan ensi talvea
  • olen lällyyntynyt jokakeväiseen tapaan..I feel loooove
  • ja perinteisin: LESKENLEHTIÄ MUDAN KESKELLÄ
Hyvinvointi Mieli

Minäkin oisin halunnut

…kirjan ja ruusun. Tai edes jomman kumman. Tänään. Mutta ei kirjoja, ei ruusuja..Taikka itse asiassa onhan noita, lyijykynätuhruisia ja tylsäkantisia pääsykoekirjoja ja kuivuneita, vanhoja ruusuja roikkumassa päät alaspäin. Ne nyt vaan ei kyllä kelpaa: Tuoreita oransseja ruusuja sitä olla pittää ja tuliteriä paksuja romaaneja. Niitä haluaisin. Saahan sitä haluta.

Kulttuuri Kirjat Suosittelen