Vielä, kun silmät pysyy puoliksi auki, haluun sanoa, että tää on ollut onnenpäivä. Kiva päivä, hyvä päivä, erinomanen päivä. Voiko mennäkään pieleen, kun alottaa aamun käymällä jätskiostoksilla ja ahtaa naamaansa sitä niin paljon ku napa vetää. Meiän etupiha on hyvä, ellei jopa mahdottoman suvereeni jätskinsyöntipaikka, kun arska paistaa ja tilhet livertelee (tilhet merkitsee yleisemmin vaan lintusia), ja on vasta niin aikanen aamu, että normaali saikkulomalainen nukkua tuhisisi vielä iloisesti peiton ja lakanan välissä.

Äiti tuli käymään ja toi vähän lisää jätskiä JA SIINÄ JÄTSKISSÄ OLI PEKAANIPÄHKINÖITÄ! Puheltiin kauhean henkeviä ja naurettiin niin paljon, että ne pähkinät melkein tukehdutti meidät.

Kun Sulo oli käynyt hankkimassa perheelle (=mulle) ruokaa pöytään eli töissä, me lähdettiin kiipeilemään kallioille. En tiiä, oliko Sulolla niinkään kivaa, koska se joutui luonnollisesti miehenä kantamaan piknikvälineitä, mutta mulla oli makia fiilis. Sieltä kalliolta näkyi kauas, majakkarantaan asti, missä on Turun korkein talo. Ja oishan se vähän säälittävääkin, jos ei kylän ainoa skyscraper näkyis minne vaan.

Me löydettiin kummallisia kasveja ja fiilisteltiin aurinkoa ja mä luin Sulolle Pauli Kohelon Alkemistia. Suloa kiinnostaa kaikki mystiikka. Sen takia se varmaan minunkin kanssa on: on mysteeri, miten mä voin yhtenä päivänä olla ku taivaan enkeli, ja toisena taas hirveä monsteri ja ämmä.

Käytiin ostamassa pihalle vähän kukkia mun työpaikalta koska mä saan sieltä niin kivat alennukset, ja sen jälkeen laitettiin sairaan hyvää salaattia (salaatti, tomppa, kurkku, krutongit, kaks eri juustoa ja hullu määrä parmesaani-valkosipulikastiketta oijoijoi), mikä ei kauaa ehtinyt lautasilla mädäntyä. Ärsyttää kaikki mitä-söin-tänään-bloggaukset, mutta oli ihan pakko nyt vähän poiketa kaavasta. Oon periaatteeton hylkiö.

Sitte naapurinsetä (mua nuorempi, mutta on naapurinsetä on kiva sana) keksi, että lähetään pelaamaan korista. Ja mehän mentiin. Naapureitten koirakin lähti mukaan, ja se on huippukoira, koska se näyttää ihan vanhan ukon ja Disneyn Stitchin risteytykseltä.

Oli riemastuttavan lämmin ilma vieläkin, ja reissu oli hyvä, vaikka koira söi tupakantumppeja, mä sain pallosta täysillä päähän, en onnistunut heittämään kuin yhen hienon korin, ja virkkuukoukkukin katkesi (ai miten niin miks mulla oli virkkuukoukku messissä?).

Tästä ei kuulkaa päivä paljon parane. Eilen mä sukeltelin jossain murheen syvimmissä alhoissa, ja koko päivä oli yksi iso farssi, mutta tätä päivää vois kyllä kuvata sanalla menestystarina. Rupea siis kateelliseksi, tai ota mallia ja pidä huomenna yhtä hyvä päivä ku mulla oli tänään. Joka tapauksessa: Keep it up bro!