realisti heräsi, parempi myöhään kuin ei silloinkaan

Kahet pääsykokeet. Damn. Toisiin neljä päivää, toisiin seitsemän. Tein ratkaisevan päätöksen noin kymmenen minuuttia sitten: en edes kuvittele meneväni ensimmäisiin tosissani. Luovutin sen koettelemuksen suhteen; eihän sinne kannata mennä kuin korkeintaan fiilistelemään, jos pääsykoekirjat on luettu vain kertaalleen, eikä enää ehdi. Aika ei riitä. Pitää olla kuulemma armollinen itelleen, joku sanoi niin. Ja realistinen, siihenkin joku on kehottanut.

Nyt on realistista se, etten uskottele itselleni pärjääväni kuin huonosti ekoissa kokeissa. Ei ne kirjat mun päähän itsestään imeydy. Mutta ne toiset kokeet, niihin luen viimesen viikon täysillä, ja aion pärjätä ens maanantaina vähintään yhtä hyvin kuin Sveitsi MM:issä. En odota pääseväni messiin parhailla pisteillä, mutta toisiksi parhailla kuitenkin. Sen kokeen asiat nimittäin tuntuu olevan hanskassa aika tiukasti. Kyllä mä pärjään.

Näytän, että mun sveitsiläisgeenit ei ole mussa turhan takia. Ja toivon ankarasti, että mun neljäsosasveitsiläisyys pakkautuu ens maanantaina mun kirjoituskäteen. Ois sitte syksystä lähtien tekemistä.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *