Sano EI tylsille kotimatkoille!

Meidän kotimatka kulkee läpi jännittävän kissaeläinviidakon.

Jokainen kotimatka on suuri selviytymistaistelu, melkein aina joko joku yrittää syödä meidät tai jollekin tulee pissahätä. Viimeksi saimme leikkiä myös kadonneen hanskan aarteen metsästystä. Vesisateessa. Jännää! 

Rakoset ja saumat mustassa tien pinnassa ovat tiikerin tai leijonan häntiä. Häntien päälle EI MISSÄÄN NIMESSÄ saa astua, muuten tulee syödyksi.

Katuvalot, auton valot ja otsalamput ovat kiiluvia kissan silmiä. Kiilusilmien osuessa kohdalle pitää kiljua ja huiskuttaa hulluna käsiä.Tuota käsillä huiskuttamista oon kyllä vähän yrittänyt toppuutella, Ellis kun kerran pysäytti iloisesti huiskuttaen bussin tien varteen. Eikä me oltu lähelläkään pysäkkiä. Liuettiin paikalta käsiä heikosti heilutellen ja anteeksi pyydellen. Vähän myös hihiteltiin.

Varjoleijonat vaanii varjoissa, kuinkas muutenkaan. Eli luonnollisesti varjojakin pitää vältellä. Se on hiukka hankalaa tällä hetkellä, kun koko Tampere näyttää yhdeltä isolta varjolta.

Eilen Ellis järjesti viidakkoseikkailulle lisähaastetta kysymällä kiperiä kysymyksiä. Liikenne pauhasi ja Santikka selitti jotain jostain dinoista, mutta sain ainakin nämä seuraavat mieltä askarruttavat asiat selvitettyä kuraneidille.

Mikä osa Frozenin Elsasta on paperia?

No entäs muovia?

Miksi autojen etuvalot on keltaiset ja takavalot punaiset?

Miten omenat rakentuvat??????

Miksi puita on olemassa?

Mistä kivet tulee?

Miks hei äiti on noi suojatiet?

Äiti miksei sua kutsuttu Linnanjuhliin? -Niinpä!

Onks TSIISUS kirosana?

Tämmöstä meillä. Mun kolmekymppisihankipeeikäkriisimitenmäselviinenkestä:n lisäksi.

Hei vaan hei ja jännittäviä matkoja paikasta A paikkaan B :)