Muuttohommissa

Jaahas. 

Kolmas päivä kipeänä. Kampesin itseni tosin vaaka-asennosta jo ylös, mutta semmat ja illan riennot jouduin perumaan. Jotenkin seurauksena tästä yhtälöstä tässä sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa samoillessa kävikin sitten näin.

Uusi osoite, vanhat jutut.

Oikeastaan tarkoitus on ollut jo pidempään vaihtaa osoitetta blogspotista. En kuitenkaan ole raaskinut, perustuen just niihin samoihin asioihin kuin minkä takia olen muuttoa miettinyt: olen nähnyt niin paljon vaivaa saadakseni ulkoasun edes lähelle sitä mitä haluan, että muuttaminen tuntuu luovuttamiselta. Ensimmäinen syy on siis se, että huolimatta hienovaraisesta säätämisestä ja lähdekoodin muuttelusta blogi ei vieläkään näyttänyt siltä, miltä halusin, ja esimerkiksi taustakuvan värit muuttuivat ladatessa liikaa, jne.

Toinen syy on blogin nimi itsessään. Jos ollaan ihan rehellisiä, Mrs. Dalloway said she would buy the flowers herself on ottanut päähän jo kuukausitolkulla. Oma huone oli alun perin se läppä minkä halusin, ja Mrs. Dalloway vain sopivan epämääräisesti Virginia Woolfiin viittaava läppä. Omalla huoneella oli tarkoitus niputtaa näppärään pakettiin niin Virginia Woolfin totuudet siitä mitä jokainen nainen elämässä tarvitsee, tyttötutkimuksessa vastaan tulleet käsitteet omasta tilasta ja vääntää intertekstuaalinen vitsi siitä, miten blogin voi nähdä omana tilana.

Hmm. Mulla on jotenkin sellainen tunne, että oman väkinäisen vitsin selittäminen ei välttämättä tee sitä parempaa.

Mutta joka tapauksessa: tällaista tällä kertaa sitten. Ytimessä pysyy yhä perushöpöttelyt fiiliksistä, Lontoosta, opiskelusta, ruoasta ja kaikesta muusta mikä päähän sattuu pälkähtämään.

Vanhat läpät löytyvät osoitteessa: http://mrs-dalloway-said.blogspot.co.uk/

 

Peeäs. Nyyh. Oli se muuttaminen sittenkin yllättävän haikeaa.