Flunssapotilaan tomaattikeitto eli jämien sekametelisoppa

Viime päivinä on ollut niin synkät jutut ja niin synkät fiilikset, ettei liene väliksi kuvailla. Hohkaava kuume ei varsinaisesti parantanut asianlaitaa. Mutta tänään, varovaisesti, on menty parempaan suuntaan. Sain nukutuksi, olen parantumaan päin, ja tulin vahingossa tehneeksi ihan perkeleen hyvää tomaattikeittoa. Fanitan tomaattikeittoa, joka on linssikeiton ohella vakituisia lohturuokiani, ja erityisesti flunssapotilaana tämä versio natsasi. Oikeastaan keitosta ei ole olemassa kunnollista reseptiä (tämä on se syy, miksi tästä blogista ei lopultakaan tullut ruokablogia), koska tapani mukaan nakkasin sinne vähän mitä sattuu sitä mukaa kun sain ideoita, mittaamatta yhtäkään ainesosaa. Siitä tuli kuitenkin sen verran onnistunut sekametelisoppa, että otin asiakseni esittää jälkikäteisen summittaisarvion aineksista. Kaapista löytyivät muun muassa syömäkelvottomaksi kovettunut sämpylä, luomusitruunoita ja hanaviinin juomatta jääneet jämät.

 

Flunssapotilaan tomaattikeitto eli jämien sekametelisoppa

 

Tomaatteja (ns. iso kasa)

3 valkosipulinkynttä

1 kuivahtanut vaalea sämpylä

Mustapippuria

Sormisuolaa

Rosmariinia

Sitruunankuorta ja -mehua

Valkoviiniä

Oliiviöljyä (runsaasti)

Tarjoiluun: Fetaa

 

Pilko tomaatit ja valkosipuli ja kuumenna ne kattilassa oliiviöljyn kanssa (itse lotraan oliiviöjyä aika paljon). Liota hetki sämpylää, jos sen kuivahtaneisuus sitä vaatii. Murusta tomaattiseoksen sekaan mahdollisimman pieniksi paloiksi. Raasta sitruunankuori. Lisää mausteet oman makusi mukaan. Tarjoile fetan kanssa.

Rehellisyyden nimissä: kuva on paitsi myös aika rakeinen ja säälittävä kännykkäkuva, se on myös otettu eri tomaattikeitosta. Mä vaan ajattelin, että kuva ois kiva..