Joulu sitä, joulu tätä, joulu siellä, joulu täällä. Musta tuntuu, että tää kaikki menee multa ihan ohi. Mulla on tuo oma mökömököhuone, johon pakenen pahan paikan tullen. Siellä on helpompi hengittää. Ainakin siihen saakka, kunnes apina numero yksi tajuaa, että olen siellä ja ovi on kiinni. Eihän sitä oven raapimista ja surkeaa huutoa kestä kukaan. […]

Aivan tavallinen aamu. Mitä nyt kello on jo kaks. Vain minä, kahvi ja tietokone. Paitsi, että unohdin sen kahvin ja Oskari laulaa jotain örinälaulua olkkarissa. Nyt haen sen kahvin. Siinä kestää hetki. Se tulee kapselista. Vai oliko se cupsolosta. Olkoon vaikka rupsulasta, mutta minä tarvitsen kahvini nyt.  Ei se paska toimi. Tai no toimisi, jos […]

”Joulu saapuu jokaiselle. Lapselle ja aikuiselle.”  Myös masentuneille. Mulla vaan kestää hetki tajuta, mitä tapahtuu. Olkkariin ilmestyy kuusi, yhtäkkiä siinä on valot. Täällä tuoksuu kuusi. Jouluruoat on suurinpiirtein tehty. Itse tein. En ehkä muista tehneeni, mutta tein silti. Tiedän sen siitä, että mies ei osaa. Höhö. Tiedän, että luet tätä, joten ei millään pahalla. Kaikella […]

Syyllisyys. Syyllisyys. Syyllisyys. Tämän päivän päällimäinen sana. Rintaa puristaa, sitä ympäröi kiristävä vanne. Hengitys kuulostaa huohotukselta, mutta silti tuntuu, ettei se kulje. Epätoivo, kylmä hiki, kosteat, kuumottavat silmät. Vetelät, lähes tunnottomat raajat. Paniikki. Tukehtumisentunne. PELKO. Siitä on minut tehty. Huomenna se alkaa alusta.

”Kovin on heppoinen silta.” ”-MUTTA KANTAA SILTI!” Mä en ymmärrä, miksi juuri tuo radiomainos on jäänyt mieleeni? Se on aina vaan yhtä hauska. Ennen, kun öisin ahdisti, kävelin alasti jääkaapille, saatoin syödä persiljaa suoraan kimpusta ja vetää päälle hömpsyt joko sinappi- tai mätitahnatuubista. Siinä samalla matkin äänettömösti tuota vanhaa mainosta. Verestin äsken muistoja vain huomatakseni, […]

Sulla on ne onnenavaimet. Sä et vaan osaa käyttää niitä. Niin mulla onkin. Mulla on kaikki hyvin. Pitäisi olla. Miksi ne eivät ole? Mä vaan pyörittelen niitä avaimia sormissani, vaihtelen taskusta toiseen ja etsin sitä ovea, johon ne sopisivat. Monta muuta avainta olen jo käyttänyt, avannut niillä ovia, joiden takana on tyhjyys, epäonni ja toivottomuus. […]

Ei mulla oikeasti ole edes asiaa, kuhan tekee mieli jaaritella ja puhua sekavia. Eilen joku kysyi, että mikä lääkitys mulla on, että haluaa ehdottomasti samanlaisen. Tirsk.  No ei nää lääkeasiat ole kyllä oikeasti yhtään hauskoja. Ei tirskututa. Mut turrutetaan. Mut yritetään saada nukkumaan. Veikkaisin lumenapeiksi, jos en haahuilisi päivisin ympäri asuntoa ja kauppoja typerän näköisenä, […]

Taustalla soi Raskasta joulua. Tykkään. Toisin kuin nimestä voisi päätellä, tässähän lauletaan kauniita lauluja puhtaasti ja tunteella. Ensimmäisenä vielä yksi ehdoton lempibiisini Enkelikello. Antti Railion esittämänä. Tuon Railion, joka kerran kysyi minulta ajo-ohjeita. No minähän normaaliin ujoon tapaani vain hihittelin. Olihan hän sentään Railio! Mutta kyllä he perille taisivat löytää, sillä olen kova selittämään käsilläni. En […]

Tänään on jo tiistai, kai :D, mutta minä mietin vielä viikonloppua. Tiedättekö, kun tärkeän ihmisen kanssa menee sukset ristiin? Sitä riisutaan siinä paikassa sukset jaloista, hakataan ne rikki kuin rokkarit kitaransa, viskataan lähimpään kuuseen ja lähdetään tarpomaan monot jaloissa latuja vastakkaisiin suuntiin. Monot painaa ja se tarpominen on raskasta.  Se alkaa käymään niin raskaaksi, että […]

Yöt on pahimpia. Yöt yhdistettynä tähän synkkään ja kylmään vuodenaikaan ovat vielä pahempia. Jokainen yö on oma kamppailunsa. Sitä riitelee itsensä kanssa. Sitä muistelee liikaa, on itselleen ankara, pää käy ylikierroksilla. Omat ajatukset pelottaa.  Mutta miksi en hakenut apua aiemmin? Kun on lapsi, perhe ja ne roolit siinä perheessä oletetaan olevan juuri niin kuin kaikilla […]