Ei ne pitelemättä pysy

Alan toistaa itseäni. Join äsken aamukahvin ja kello on kohta viisi. Iltapäivällä!

Katselen tietokoneeni yläpuolella olevia jouluvaloja. Tuollaisia erivärisiä isoja palloja, joiden sisällä on valot. Ne ovat kauniita. Mutta ne on laitettu ihan väärin. Seinässä oli valmiina nauloja edellisen asukkaan jäljiltä, joten hyödynsin niitä. NE ON IHAN VÄÄRIN! Plus, että noiden vieressä roikkuu kärpäslätkä. Miksi? Olen usein kysynyt tässä istuessani sitä samaa kysymystä tuosta samasta lätkästä. Miksi, oi miksi?

Kirjoittamisesta tuli juuri astetta vaikeampaa. Gösta tuli syliini. Gösta on apina, Gösta on devon rex, Gösta on muka leikattu kolli. Mulla on saunatakki päällä. Tällainen tosi pehmeä, jos tiedätte, mitä tarkoitan? Göstalla on fetissi mun saunatakkiin. Ensin se yrittää muotoilla sen kivaksi ja sitten… noh sitten, miten sen kauniisti muotoilisi. Se nylkyttää sitä. Se saa siitä kiksit. Se on ihan hurmoksessa! Nyt ajoin sen pois sylistäni. En ala tuollaisia pervoiluja katselemaan omassa sylissäni. Hyi hyi. Mutta auta armias, jos unohdat saunatakin biljardipöydän päälle, tai sohvalle tai lattialle. Pesuun menee! Muistu mieleen Oskarin lemppari pehmolelu, sellainen iso Nalle Puh. Hyh, mitä se sille tekikään. Roskiin meni!

Miksi mä puhun mun kissan fetisseistä?! Jumatsuikkeli nainen, sä olet sekaisin! Parempi kirjoittaa kun olen unohtanut Göstan ja sen fetissit. Seuraavaksi kuva Göstasta matolla. Ei, niihin sillä ei ole fetissejä. Meillä vaan pidellään mattoja lattiassa, kun ei ne pitelemättä pysy.