Ihan monona
Joulu tuli, joulu meni. Tai no kai se vieläkin on täällä. Vielä hetken.
Mä olen maannut koko joulun. Tekemättä mitään. Tai no ei voi sanoa, että tekemättä mitään. Olenhan mä maannut. Peiton alla. Noussut päästämään kissoja huoneeseen sisälle ja noussut päästämään niitä huoneesta ulos.
Mies on lämmittänyt jouluruokia. Hyviä ovat. Mun syöminen on vaan sellaista rääpimistä ja paljon menee hukkaan. Ei tee mieli syödä. Tosin, joku voisi olla eri mieltä, kun näkisi turvotukseni. Sitä voisi luulla, että olen raskausviikolla 30.
Nyt jotain kevyttä väliin. Muksu sai monta lahjaa. Juossut ympäri asuntoa ja ammuskellut. On ihana huomata lapsen riemu jouluna, vaikka itse on kuin maansa myynyt.
Mua ei ole koskaan väsyttänyt näin paljon kuin tällä viikolla. Tikut silmiin ja hymy korviin. Pakko silti yrittää. Jätän sen itkemisen sitten tuonne mökömököpesääni. Sain mä laulaakin. Siinä linkki yhteen niistä.
Laulukin tulee ihan monona.