Saa onnitella?

Tämän takia pukeudun jopa L-kokoisiin vaatteisiin, vaikka muuten menisi vaikka S.

Ja ei, en ole raskaana. Turvotusta ja keskivartalolihavuutta. Siellä kelluu hapankorppuvauva. Söin yhden ainoan hapankorpun ja tämä kuva on aamupäivällä otettu. Ei tänään, onhan tuosta jo aikaa. Nyt syön lääkettä, joka lihottaa tuota kumpua lisää. Kahdessa viikossa raskausarpia! Raskaus ei tuonut yhtään, Ketipinor on saatanasta. 

Valitin tästä lääkärissä, kun vatsani ei kestä mitään. Ihan oikeasti kaikki mikä menee sisään, tulee samantien ulos. Koostumusta en kerro. Arvatkaa. Eikö olekin jännää. 😀 Hah, eka hymiö pitkään aikaan täällä blogin puolella. Mut ei mua oikeasti edes naurata. Verikokeissa ei selvinnyt mitään. Ei gluteeniherkkyyttä, ei laktoosiherkkyyttä. Vain korkeat kolesteroliarvot jne. Sen takia kontrollit. 

Seuraava toimenpide olisi tähystys. En todellakaan suostu. En pysty. Pelottaa liikaa. Oksettaa. Ahdistaa. Tän normaalin ahdistuksen päälle vielä tähystysahdistus, niin mä esitän aika usein kuollutta. Mä itse epäilen ärtsyn putken oireyhtymää. Se se on pakko olla. Tai sit tääkin on normaalia. Niin ne monet lääkärit on monista muistakin mun vaivoista sanoneet. ”Ihan normaalia, että joillain lähtee polvet kävellessä sijoiltaan”. ”Joo, joillain vaan on löysemmät leuat, jotka jää jumiin”. ”Joo joo, on ihan normaalia vuotaa omien kiertojen mukaan jopa kuukausia putkeen”. Pisin putki kesti 2 vuotta ja loppui vasta raskauteen kuin seinään.

Mut mun ehdoton lemppari on tämä, kun toivoin kohdunpoistoa tai edes sterilisaatiota. ”No mut hei, te ootte vielä nuoria, kuitenkin eroatte, hankitte uudet kumppanit ja haluatte sitten niitä lapsia ”:)”.” Ette usko, kuinka monesti olen lähtenyt itkien pois terveyskeskuksesta ja neuvolasta. Nyt käyn siellä ihan vain sen takia, että saisin itkeä. Koko sairaalamiljöö ahdistaa, enkä mä ihmettele kokemuksieni jälkeen yhtään, että miksi. Mä menen sinne miljööseen jalat täristen. Silmät valmiiksi kosteina. ”Sen kun menee vaan, niin helppoa se on!” Lainasin tätä aiemminkin. Näin eräs sanoi. 

Se ei todellakaan ole niin helppoa. Mun elämä on monen mielestä helppoa. Ei se ole. Ei se vaan ole.