Au pairiksi?

Jos olet joskus edes kerran yhden sekunnin ajan miettinyt pitäisikö sinun lähteä ulkomaille, niin todellakin pitää!! Mikään ei kasvata ja muuta omaa ajatusmaailmaa, kuin ulkomaille lähteminen. Lähdet sitten yksin tai porukalla, pitkälle tai lähelle, moneksi vuodeksi tai vain viikonlopuksi -et varmasti kadu ikinä! Matkustamisessa on myös se hyvä puoli, että maailmassa on niin monta paikkaa johon haluaisi päästä, ettei tarvitse kovin nopeasti alkaa murehtia, että on kokenut jo kaiken.

Viime kesänä olin saanut käteeni yliopistosta kirjeen, jossa oli isolla sana HYLÄTTY, ei opiskelupaikkaa. Olin käynyt mielessäni tämän hetken jo ennalta läpi, etten romahtaisi ihan palasiksi. Avasin läppärin ja kirjoitin vain googleen ”töihin ulkomaille”. Sieltä tuli vaikka mitä vapaaehtoistöistä, viininviljelystiloihin ja muihin, mutta au pair-elämä kuulosti rennolta, helpolta ja juuri sopivalta minulle siihen elämäntilanteeseen (elämäntilanne ehtikin sitten kuukaudessa vähän muuttua, mutta se on jo toinen tarina!). Tässä muutamia vinkkejä ja ajatuksia aiheesta, sekä muutamia hassuja reissukuvia!

Kaus on todellakin pitkä matka!! 34h takana ja kohde alkoi jo pikku hiljaa lähestyä…

• Au pairiksi voi lähteä IHAN KOSKA TAHANSA. Aina jossakin on perhe, joka tarvitsee apua nopeallakin aikataululla. Jotkin perheet haluavat juuri tietyn ikäisen, tietynlaisesta perheestä, tietynlaisella osaamisella, kun osalle taas edes au pairin uskonnolla tai kielitaidolla ei ole mitään väliä. Aivan varmasti löydät juuri sinulle sopivan perheen, varsinkin jos jaksat nähdä paljon vaivaa ja teet pitkän pohjatyön. Itse en tehnyt kumpaakaan, mutta silti löysin hyvän perheen!

• Mieti, haluatko olla ulkomailla kauan vai todella kauan. Haluatko tulla välillä takaisin Suomeen? Onko sillä väliä mitä kieltä perhe puhuu? Tee vaikka listausta, mistä asioista et ole valmis joustamaan ja toisaalta mitä taas ehdottomasti haluaisit. Maailmassa on niin paljon paikkoja ja jokaisessa on aivan varmasti omat hyvät ja huonot puolensa. Itse valitsin Australian sillä perusteella, että sinne ei tule niin helposti lähdettyä sitten myöhemmin vain muutamaksi viikoksi, kun matka on niin pitkä. Toinen peruste millä perheeni valikoitui minulle oli, että halusin jonkun puhuvan siellä myös Suomea. Olin todella arka puhumaan englantia, mutta se että löysin perheen missä äiti puhui suomea, laski kynnyksen tarpeeksi matalalle. Nyt olen jo taas paljon rohkeampi, vaikka en edelleenkään puhu niin hyvin kuin haluaisin!

Paras selfie-kamu ikinä! 

• Selvitä viisumi, passi, rokotus ja muut pakolliset asiat hyvissä ajoin, jotta vältyt paniikilta. Ja huomioi myös budjetti, sillä osa maista on selvästi toisia edullisempia, toki niissä saattaa au pairin palkka olla taas pienempi. Saat varmasti käytännönapuja tulevalta perheeltäsi ja netti on aina ystävä!

• Au pair saa (yleensä) oman huoneen, ruuan sekä taskurahaa työstään. Älä lähde ajatuksella ”kaikki käy, teen mitä tahansa”. Omaa, varsinkin henkistä, jaksamista varten on hyvä paikka taas miettiä erilaisia perherakenteita. Jos olet todella allerginen esimerkiksi koirille, ei ehkä ole järkeä valita perhettä, jossa on neljä karvaturria ja sinun pitäisi vielä niitä hoitaa. Jos et halua ajaa ulkomailla autoa (tai siihen ei ole mahdollisuutta), kannattaa julkinen liikenne tarkistaa alueella, ettet jää ”jumiin”. Jos pidät vauvoista, mutta isommat lapset vähän mietityttävät, valitse perhe jossa on pikkuvauva. Pieniä juttuja, mutta isoja sitten kun elät sitä arkea siellä. Itseäni jäi jälkikäteen harmittamaan, etten ajatellut koira-asiaa loppuun asti. Olisi ollut ihanaa, jos perheessäni olisi ollut nelijalkainen lohduttamassa koti-ikävän iskiessä…

• Mieti tilannetta myös perheen kannalta. Se on heidän elämänsä, perheensä ja kotinsa, jossa sinä saat työskennellä. Elä siis hienovaraisesti, mutta muista sanoa selvästi jos jokin asia askarruttaa tai vaivaa sinua. He ovat kuitenkin valmiita ottamaan sinut heille asumaan, joten oletettavasti joustoa löytyy myös sieltä suunnasta.

• Muista verkostoitua! Ystäviä tarvitsee aina ja kaikkialla. Nykyisen huikean sosiaalisen median kautta, voi aloittaa tutustumisen paikallisten au pairien kanssa vaikka välittömästi. Monella kaupungilla on oma au pair-facebook sivu, jossa voi tutustua ja sopia tapaamisia muiden auppareiden kanssa. Meillä oli Brisbanessa myös ihan oma suomityttöjen sivu, niin paljon meitä siellä sattui samaan aikaan olemaan!

Mene ja tee, koe ja näe! Kaikki on sen arvoista ja vielä paljon siitä enemmän!

Ja vielä yksi käytännönneuvo! Otin kunnon kameran reissuun mukaan, mutta en ottanut sillä YHTÄKÄÄN kuvaa ja nyt saan kärsiä näistä puhelinpikselimössötärähdyslaatuisista kuvista, joka harmittaa aivan älyttömästi… Jos haluat nähdä kunnon reissukuvia, kannattaa vilkaista ihanan ystäväni Nooran blogia!

Kuullaan taas, hejdå!

 

-Jannita