Aloittamisen vaikeus

Miksi aloittaminen on niin vaikeaa? Tätä olen miettinyt lähiaikoina useaan otteeseen. Viime viikolla palasin kuntosalille takaisin useamman kuukauden tauon jälkeen. Lähdin huonolla tuulella kävelemään kohti salia, jumppahousut puristi ja ajattelin vain, että osaankohan minä siellä enää edes tehdä mitään. Jostain oli kuitenkin aloitettava. Ensimmäisen treenin jälkeen olo oli aivan toinen. Lähdin kuntosalilta hymyssä suin, olo oli niin vahva ja motivoitunut. Tästä se taas lähtee, ajattelin.

Aloittamisen vaikeus on ollut myös tämän blogin kanssa. Ajatus oman blogin perustamisesta on ollut korvan takana jo monia vuosia, mutta jumankauta, miten vaikeaa onkaan ollut päästä alkuun. Tai no, eihän se itse aloittaminen oikeasti niin vaikeaa ole, mutta sitä itse keksii kaiken maailman asioita, jotka vain lykkäävät aloittamista aina vaan myöhemmäksi.

Aloitan bloggaamisen sitten, kun…

• minulla on enemmän aikaa
• olen katsonut vielä muutaman tutoriaalin bloggaamisen aloittamisesta
• pohtinut vielä kerran blogin nimeä

ja monen monta muuta syytä, miksi aloittaa vasta myöhemmin.

Tänään jälleen kerran blogin aloittaminen pyörähti mieleeni, ja tajusin, että eihän minulla oikeasti ole yhtäkään hyvää syytä lykätä aloittamista. Aikaa löytyy, kun sitä vaan päättää järjestää, ja kaikki muutkin mieltä askarruttavat asiat varmasti selkiytyvät ajallaan. Ehkä tärkeintä tässä onkin vain aloittaa ja oppia hyväksymään keskeneräisyys. On kyseessä sitten mikä tahansa asia, kuten bloggaamisen, kuntosalilla käymisen, elämäntapamuutoksen tai vaikkapa jonkin unelman toteuttamisen aloittaminen, on vain hyväksyttävä se, että prosessi ja kehitys etenevät ajallaan. Askel askeleelta homma etenee. Kaiken ei tarvitse olla valmista heti, vaan suurin askel on itse aloittaminen, ja se jos jokin vie asioita eteenpäin.

Tervetuloa siis seuraamaan Oman elämänsä boss -blogia! Nyt on taas yksi asia aloitettu, ja olo on niin mahtava ja motivoitunut.