Voimavaroillasi ohjaat itseäsi muutoksissa ja mahdollisuuksissa, annat ainutlaatuisuuttasi, nautit nyt-hetkestä ja uskot unelmiisi – VOIMAANNU!

Voiko elämää ohjata itse? Vastaus on ei voi ja voi. Jos näkee elämän vain fyysisen ja psyykkisen kautta, niin silloin on olosuhteiden vanki. Voit olla myös oman elämäsi herra, kun olet oivaltanut ja löytänyt omat henkiset voimavarat. Silloin et mene niin helpolla tunteisiin mukaan, vaan osaat tarkkailla tilannetta etäältä. Silloin voit rauhassa tehdä tietoisia valintoja, jotka ohjaavat elämääsi haluamaasi suuntaan.
Elämässä oleviin ikäviin tapahtumiin ei tietenkään aina voi vaikuttaa. Kuitenkin kun oppii näkemään asiat laajemmin, pystyy olemaan rauhallinen tapahtuneesta huolimatta. Ja tässä rauhan tilassa on paljon helpompi vaikuttaa tapahtumien kulkuun mm. asenteenmuutoksen avulla. No mitä sitten? Kaikesta selviää. Ei ole sellaista asiaa, mitä ei voisi nähdä uudella tavalla. Vain katsantokannan muutos mahdollistaa tavan, jolla voi uudelleen ohjata elämäänsä.
Elä elämääsi niin, että sinä itse näyttelet pääroolia. Ensin pitää olla itsellä asiat kunnossa, että voi todella auttaa muita. Se joka ensi sijassa auttaa aina ensin muita oman hyvinvoinnin kustannuksella uupuu ja sairastuu helpommin.
Pyri löytämään sisäinen rauha. Tee asioita, joista nautit. Tee asioita, jotka koet merkityksellisiksi. Lopeta kiirehtiminen. Luovu turhasta. Anna asioiden tapahtua sinulle, puuttumatta niiden kulkuun. Kaikki hyvä virtaa sinne, missä vallitsee sisäinen rauha. Anna ajatusten tulla ja mennä. Tarkkaile niitä kuin pilviä taivaalla.
Näin koet elämäsi mielekkäämmäksi. Olet oman elämäsi herra. Ohjaat elämääsi muutoksissa ja mahdollisuuksissa henkisiä voimavaroja käyttäen.
Laajempi ihmiskuva
Elämä saa uuden merkityksen, kun ymmärtää ihmiskuvan laajemmin. Fyysisen ja psyykkisen tason lisäksi ihminen muodostuu myös henkisestä tasosta. Se on eri asia kuin hengellinen taso. Henkisellä tasolla ihminen on vapaa. Siihen kuuluu mm. itsestä etääntyminen, itsensä tarkkailu, huumori, reagointitavan muuttaminen, asenteenmuutos ja rakkaus.
Ennen kuin itse tiesin henkisen tason olemassaolosta, olin hyvin arka, ujo ja pelokas. Kaikki uusi pelotti. Jännitin ihmisiä. Ulkoiset tapahtumat, ja niistä syntyvät tunteet, määrittelivät mielentilani. Siksi valittaminen oli ainut keino helpottaa olotilaa. Olin ulkoisten olosuhteiden armoilla, omien olosuhteideni vanki. En arvostanut itseäni. Kaikki asiat piti varmistaa, että ei vain saanut moitteita, josta olisi seurannut paha mieli.
Ratkaiseva käänne olotilaani tuli silloin, kun oivalsin, että ihmisellä on sisäinen, sydämen ääni, joka opastaa kaikessa. Pitää vaan oppia erottamaan se mielen muusta hälinästä. Tämän oivallettuani päätin tehdä haluamani asioita pelosta huolimatta. Halusin päästä eroon ujoudestani. Olin sitä ennen ollut ujouden vanki.
Siitä alkoikin mielenkiintoinen matka kohti tuntematonta. Suuri oivallus oli myös se, että omiin ajatuksiin voi oppia reagoimaan uudella tavalla, jolloin syntyy uusia ajatuksia ja tunteita, eivätkä ajatukset enää hallitse ihmistä.