Ulkomailla opiskelu avaa mahdollisuuksia
Yle uutisoi lokakuussa suuren osan hoitajista pohtivan alanvaihtoa koronan aiheuttaman uupumuksen takia (Yle). Toivoisin terveydenhuollon kestävyyden ja hoitajien jaksamisen takia, että tilanteeseen löydettäisiin hoitajille edullinen ratkaisu, mieluiten ennen kuin hoitajat vaihtavat alaa massoina. Toisaalta uskon, että on olemassa hoitajia, joille alanvaihto olisi oikea ratkaisu ilman koronaakin, ja toisaalta tunnen myös niitä, joille sairaanhoitajan työ on pitkäaikainen unelma. Suomessa on paljon opiskelumahdollisuuksia, etenkin jos on valmis joustamaan opiskelupaikkakunnan suhteen. Mutta entä jos unelmaopiskelupaikka ei yrityksistä huolimatta aukea? Tällöin voisi olla aika harkita ulkomailla opiskelua.
Lääkärin tai hammaslääkärin ammatti on monien unelma, mutta Suomessa opiskelupaikan saanti on erittäin haastavaa. Tällöin voisi olla aiheellista tutkia ulkomaisia vaihtoehtoja, jos elämäntilanne sallii ulkomaille muuton. Monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Puolassa on englanninkielisiä lääketieteellisiä ohjelmia, ja etenkin Tarton lääketieteellinen on houkutellut monet suomalaiset suorittamaan opintonsa Virossa. Monille lääkiksen ovet ovat avautuneet siellä helpommin kuin Suomessa. Yleensä näiden ohjelmien opiskelijavalinta suoritetaan pääsykokeella, ja esimerkiksi Tarton pääsykoe on biologian SAT. Kuluja ulkomailla opiskelusta tulee ainakin lukukausimaksujen mudossa (n. 3 500 – 12 000 e per lukuvuosi, yliopistosta riippuen). Usein maiden hintataso on tosin Suomea huomattavasti alhaisempi, joten ainakin osan näistä maksuista voi hoitaa opintolainalla.
Toinen tapa lisätä opiskelumahdollisuuksiaan on haku Ruotsin yliopistoon. Tällöin tulee käännättää lukiotodistukset auktorisoidulla kääntäjällä, sillä opiskelupaikkaa haetaan niiden perusteella. Etuna Ruotsiin hakemisessa on helppous: kun tarvittavat asiakirjat on ladattu hakuportaaliin (Antagning.se), tulee vain hakea haluttuihin opiskeluohjelmiin ja asettaa ne mieltymysjärjestykseen, kuten Suomen systeemissä. Pääsykokeita on ani harvassa ohjelmassa. Myöskään kielitaidosta ei kannata stressata, sillä suomalaisilla on usein lukiokoulutuksen ansiosta hyvä pohja syventää ruotsin taitojaan, ja useat Ruotsin yliopistot tukevat ulkomaisia opiskelijoita tarjoamalla ruotsin valinnaisia kursseja. Opiskeluvalmius määräytyy sen perusteella, onko hakijalla tarvittavat kurssit suoritettuina, esimerkiksi vuonna 2015 lukiosta valmistunut tarvitsisi Uppsalan farmaseuttiopintoihin 5 kemian, 2 biologian ja 8 fysiikan kurssia sekä pitkän matematiikan. Opiskelijavalinnassa hakijan pistemäärää verrataan muiden hakijoiden pisteisiin, ja eniten pisteitä saaneet saavat opiskelupaikan. Henkilökohtainen pistemäärä lasketaan lukion todistuksista, mutta sen voi arvioida myös itse etukäteen ja vertailla tulosta eri koulutusten menneiden hakujen pisterajoihin (Antagnings poäng).
Ulkomailla opiskelu vaatii siis jonkin verran rahaa, hieman järjestelyä ja rutkasti uskallusta, mutta voi parhaassa tapauksessa avata ovet unelma-ammattiisi!
Kuva: janeb13 / pixabay