Aktiiviviikonlopun satoa osa 2, Cassis
Se, joka on nähnyt Pariisin, muttei Cassista, ei ole nähnyt mitään.”
– Frédéric Mistral
Lilyn kenkkuillessa ja erinäisten teknisten ongelmien takia aktiiviviikonlopun osa 2 tulee vasta nyt. Ei anneta sen haitata, sillä minulla on ilo esitellä teille Välimeren helmi nimeltä Cassis. Kuvat puhukoon puolestaan.
Kyseessä on siis Marseillen lähellä sijaitseva idyllinen merenrantakylä. Kylän yhteydessä on myös kalanki. Kalanki. Suomen kielessä riittää siis edelleen sanoja, joiden olemassaolosta minulla ei ollut ennen harmainta haisuakaan. Tsekatkaa Wikipedia, se osaa selittää teille paremmin, mistä on oikein kyse.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Calanque
Jos koitan lyhyesti jotenkin kuvailla tätä kalankia, niin kyseessä on eräänlainen kalliomuodostelma, jota ympäröi meri. Ja tässä tapauksessa ei mikä tahansa meri, vaan kauniin sinisen turkoosi Välimeri, jota ympäröi tulenpunaiset ja vitivalkoiset kalliorykelmät. Cassiksen kalanki on vain yksi monista Marseillen lähistöllä sijaitsevista. Niihin voi tutustua lähemmin muutaman tunnin mittaisella risteilyllä, jonka aionkin mahdollisimman nopeasti toteuttaa. Varmaankin yksi hienoimmista kalankeista (?), jopa maailman mittakaavassa on Bonifacion kaupunki Korsikalla, jonne koitan palata tänä kesänä. Suomessa olen kuullut puhuttavan jonkinlaisesta lapinhulluudesta, omalla kohdallani kyse on korsikahulluudesta. Se on paikka, jonne on päästävä ehdottomasti takaisin, ja jota kaipaan jatkuvasti. Cassis onneksi helpotti pahinta korsikakaipuuta, sillä se on maisemana hyvin samanlainen.
Cassiksen idyllisyydestä huolimatta saimme jälleen kerran muistutuksen välimerellisestä huijausmentaliteetistä. Ranskassa matkustaessanne olkaa erittäin tarkkoja, sillä erinäisiin huijareihin törmää helposti tässä maassa… Olimme kahvilla, lasku oli n. 6€. Maksoimme kahdenkympin setelillä, ja tarjoilija antoi meille 4€ takaisin. Huomautimme, että vaihtorahasta puuttuu kymppi. Tarjoilia mutisi hämillään, että saatte sen kohta. Otettuaan naapuripöydän tilauksen, hän antoi meille sen puuttuvan kympin. Kysymys ei ollut siis vaihtorahan puutteesta, tarjoilija ei käynyt missään vaiheessa ravintolassa sisällä, joten hänellä oli tarvittava rahasumma. Tällainen ”unohtamisen käytäntö” on hyvin yleistä ja koska seurueessani oli ihan paikallinen perusranskalainen, kyseessä ei ole pelkästään turistihuijaus. Ollaan siis varovaisia siellä ulkona!
No mutta joka tapauksessa, pienenä muistutuksena taas, että uskaltautukaahan rohkeasti Nizzan ja Rivieran ulkopuolelle. You ain’t seen nothing yet!
