Tuleva kesä on oleva ihana! Lomailen kaksi kuukautta! Aion nauttia kaikesta! Otan valokuvia, kitken rikkaruohoja, etsin uusia ruokareseptejä, koetan hieman kohottaa kuntoa, nautin sateesta ja auringosta, teen pitkiä venyttelyjä, kuuntelen paljon musiikkia, näpertelen käsilläni jotain sievää, otan päiväunia parvekkeella, valvon valoisina öinä, halaan perhettäni paljon, luen paksuja kirjoja, käyn eväsretkellä meren rannalla…Kesä, kesä, kesä!!!!!    

Aikaa olla olemassa itselleen, rakkaimmilleen. Aikaa ihastella kotilon siroutta, sinivuokon untuvaa, tuulen liikettä hiuksissa. Aikaa nauttia lämmöstä, kiireettömästä ruokailusta, päiväunista. Aikaa kuunnella, koskettaa, olla sylissä. Aikaa luottaa, kannustaa, jutella elämän ihmeellisistä asioista. Pääsiäisen pitkät vapaat antoivat mahdollisuuden tähän kaikkeen. Tuntuu kuin olisin ollut lomalla viikkoja. Olen onnellinen!

Iho muistaa ensimmäisenkin kosketuksen. Samaan tahtiin hengittäen katsomme toisiamme vieläkin. Tunnen läheisyytesi, vaikka en näe sinua. Samaan aikaan sanotut sanat saavat meidät nauramaan. Olemme tulleet osaksi toisiamme. Sallimme virheitä, emmekä odota täydellisyyttä. Tiedän liikkeistäsi, hengityksestäsi, katseestasi jo ajatuksesi. Ja sinä minun. Päiviä, viikkoja, kuukausia, vuosia ja jo vuosikymmeniä olemme kasvaneet toisiimme. Emme roiku toisissamme vaan hakeudumme toistemme syliin, uniin […]

  Aamu, ei kiirettä mihinkään. Aurinko hiipii vähitellen esiin. Maitokahvi, aamun lehti, ruisleipä ja tuoremehu. Hetki ennen muiden heräämistä, onnellisina niistä muista ja tästä hetkestä. Pihalta kuuluu linnun laulua. Ikkunasta tuleva viileys saa ihon kananlihalle ja olen onnellinen villasukistani. Maailma on juuri nyt ja tässä täydellinen.