Mieli matalana

Tänä kesänä olen karvaasti kokenut seuraavan opetuksen:

”Onni ei tule valmiina. Se on seurausta omasta toiminnastasi.” (Dalai Lama)

Suru tuli kylään kesken ihanimman keskikesän ja vei sen minulta lähes kokonaan. Sen ei olisi pitänyt olla mikään yllätys ottaen huomioon, että olen ajanut itseäni loppuun koko vuoden kiihtyvällä tahdilla uuden juoksuharrastuksen siivittämänä. Mutta yllätti se vaan silti. Valtava pettymys ja pelko siitä, ettei paluuta entiseen onnelliseen elämään enää ole oli se musertavin tunne, johon sitten takerruin oikein kunnolla.

”Tunteet ovat kuin pilviä, joiden voi antaa lipua ohi, jos niin haluaa.” sanoi viisas siskoni.

Tunteet, niin mitä ne oikeastaan ovat. Ne menee ja tulee, eikä niihin kannata välttämättä takertua. Tunteita ei voi hallita, koska jokin täysin ulkopuolinen asia voi muuttaa tunnetilaa rajustikin. Tällainen juttu saattaa olla vaikkapa sää tai jokin tuoksu, joka muistuttaa joskus eletystä tunnetilasta. Ennen takerruin kaikkiin muihin tunteisiin paitsi onneen. Olin toisinsanoen negatiivinen. Luulin etten enää takertuisi suruun, mutta väärässäpä olin.

Helppoahan se on sanoa, että älä takerru, älä jää vellomaan itsesääliisi. Usein sanotaan, että voi valita herääkö pahalla vai hyvällä tuulella. Tämä on mielestäni maailman ärsyttävintä. Ettäkö voisi vain valita olevansa kokoajan iloinen? Noloa huomata, että sitä minä olen hokenut ilmeisesti itselleni, koska nyt edes hetkellistä matalapainetta on vaikea hyväksyä.

Miten sitten lopetin takertumisen silloin aikoinaan? Takertumista ei voi lopettaa pelkän tahtotilan kautta, vaan kyseessä taitaa olla kokonaisvaltainen muutos suhtautumisessa elämää kohtaan. Ehkä se tapahtui lukuisten ja lukuisten ystävieni kanssa käymieni keskustelujen ja saamieni hyvien neuvojen jälkeen. Sanoisinkin nyt, että kysy. Kysy, mitä läheisesi tekevät, kun he tuntevat, että nyt maailma kyllä kaatuu niskaan. Kaikki lienevät asiantuntijoita tässä asiassa, sillä kaikilla se joskus kaatuu.

Tässä kolme arvokkainta ajatusta, jotka olen saanut:

  • Älä tee asioita pakosta vaan ilosta
  • Nuku tarpeeksi, vaikka tuntuu ettet ehdi
  • Puhu itsellesi niin kuin puhut minulle (sanoi ystäväni)

Ja tässäpä kolme itseopittua:

  • Auta muita mahdollisimman paljon, mutta omien voimiesi rajoissa
  • Älä lupaa liikaa
  • Salli enemmän

Ja vielä yksi, jota erityisesti pidän nyt mielessäni (toivottavasti toimii):

Usko siihen, että kohta se onni taas kävelee kulman takaa ja vie jalat alta.

hyvinvointi mieli
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *