Juhannus on lemppari, aina

Kun vaan pääsee mökille ja näkee perheen ja sukulaiset.

Saa syödä ylitsepursuavasta ruokapöydästä uusia perunoita, salaatteja ja grillissä kypsennettyjä pihvejä.

Pääsee saunaan, jonka seinälle on ripustettu koivunoksa tuomaan tuoksua. Saa istua juomalasi kädessä lämpimässä paljussa koivun alla ja katsella järvelle, jossa telkkäperhe empii uskaltaako uida mökkimme ohi. Ja pitkän paljutuokion jälkeen saa pestä hiukset mustikkashampoolla ja pyytää miestä kaatamaan pesuvatiin sekoitettua lämpöistä vettä kousalla päälle.  

Saunan jälkeen pääsee kahvipöytään, jossa on vastaleivottuja munkkeja, kinkkupiirakkaa ja niin montaa muuta lajia. 

Toisinaan mökillä katselen ympäri mökkiä ja mietin, kuinka juuri sellaisena se on niin täydellinen. Siellä on pitsiverhot ikkunoissa, vanha kahvinkeitin ja iso emalinen perunakattila. Televisio on, mutta siinä näkyy vain yksi kanava ja jos television ohi kävelee, niin signaali häviää. Kellarin oven vieressä on linnunpesä, jossa tällä hetkellä on viisi munaa ja aina kun kellarin vierestä kävelee vessaan, lähtee lintu pesästä ja peläyttää. Vaikka tietää, että kohta se lähtee. 

Illalla kun levittää vanhan vuodesohvan, etsii lakanakaapista vanhat ja mökkimeininkiä huutavat lakanat ja pääsee peiton alle aivan kiinni mieheen, sillä mökissä on hiukan liian kylmä, on onnellinen. Varsinkin kun mies silittää mahaa ja sanoo hyvää yötä, meille molemmille.

Juhannuksessa on jotain taikaa, oli sää mitä hyvänsä.