Rakenneultra ja siihen valmistautuminen
Tajusin noin kuukausi sitten, että rakenneultrassa voi vielä kuulla huonoja uutisia. Olin jotenkin tuudittautunut ajatukseen, että jos ja kun niskaturvotusultrasta selviää puhtain paperein, ei syytä huoleen enää ole. Näin tietty ilmeisesti suurimmaksi osaksi onkin. Nyt olen kuitenkin kuukauden päivät toisinaan miettinyt, että mitä jos meidän kohdalle osuukin huonoja uutisia. Suuria tai pieniä. Toki olen pysynyt edelleen enemmän optimistisena, enkä ole ajautunut synkkiin ajatuksiin siitä, kuinka varmasti kaikki on pielessä.
Viime, eli rakenneultraa edeltävänä, yönä alitajuntani alkoi tosissaan työstää ajatuksia rakenneultrasta, raskaudesta ja lasten saannista.
Uni 1: Olemme rakenneultrassa ja lääkäri ikään kuin vain ottaa valokuvan vatsastani ja printtaa kuvan, jossa pitäisi olla vauvan kasvot. Olen aina ollut huono tajuamaan näitä kuvia, joten katselen kuvaa pitkään ja totean toimenpiteen olleen nopeampi kuin olin kuvitellut. Kerron, että olisi ehkä ollut kiva tietää vauvan sukupuolikin. Lääkäri toteaa ohimennen, että kyllä hän sen näki ja poika se oli. Alan itkeä koska en halua poikaa. (?!) Tästä lääkäri puolestaan suuttuu silmittömästi, jolloin yritän selittää hänelle, että olin vain ajatellut sen olevan tyttö. (Oikeasti sukupuolella ei olisi niinkään väliä, mutta olen oikeasti jotenkin aina ajatellut ensimmäisen lapseni olevan tyttö)
Uni 2: Yritän pitää huolen, että ehdimme rakenneultraan, joten katson jatkuvasti kelloa. Siinä ei kuitenkaan ole numeroita, vaan erilaisia kuvia. Yritän kuvioiden perusteella päätellä kellon aikaa, joka luonnollisesti on hiukan haastavaa. Mieheni tekee etänä töitä kotona, mutta hän tietenkään ei voi katsoa kelloaan, jossa saattaisi jopa olla numeroita. Seuraavaksi kun katson kelloa, huomaan sen olevan jo puoli seitsemän illalla ja totean aikamme menneen jo tunteja sitten. Ryntään itkien työhuoneeseen, jossa mieheni tekee töitä ja ilmoitan asian. Paniikissa alan miettiä mitä nyt voimme tehdä. Mies on tyynen rauhallinen, jopa välinpitämätön ja ilmoittaa vain, että hänen täytyy nyt soittaa työpuhelu, että josko voisin häipyä työhuoneesta itkemästä. Hei kiitti!
Uni 3: Tapaan ystäväni ja juttelemme niitä näitä, kunnes hän aivan muusta aiheesta puhuessaan toteaa olleensa viime viikolla synnyttämässä. Huomatessaan hämmentyneen ilmeeni hän kysyy, että kertoiko jo siitä, vai milloin me ollaan viimeksi oikein puhuttu? Totean, etten todellakaan ole kuullut synnytyksestä, tai tiennyt hänen edes odottavan. Menemme katsomaan hänen lastaan, joka on noin yksivuotiaan kokoinen ja kävelee. Lisäksi lapsella kasvaa partaa leuassa, mutta ystäväni kertoo sen olevan heidän suvussaan ihan normaalia. Ystäväni on lasta kohtaan todella välinpitämätön ja alkaakin miettiä, että kuinka paljon hän voisi juoda alkoholia. Pienen pohdinnan jälkeen hän päätyy siihen, että 4+1 siideriä on ihan ok. Kysyessäni mitä hän tarkoittaa tuolla +1:llä, hän kertoo, että aikoo ensin juoda neljä, käydä sitten imettämässä vauvan ja juoda sitten vielä yhden. Olen aivan raivoissani ja ilmoitan, ettei hän missään tapauksessa voi juoda noin paljoa. Tähän hän hiukan naureskellen toteaa, että tietää ettei voisikaan, mutta aikoo silti. Olen vielä enemmän raivoissani tällaisesta välinpitämättömyydestä.
…ja ei muuta kuin rakenneultraan tällaisen yön ja unien jälkeen…
Onneksi todellisuus on aina unta arkisempaa. Vauvalla kaikki hyvin ja hirveästi melskasi mahassa. Tunnen selvästi vasta vain murto-osan liikkeistä. Sukupuoli ei valitettavasti näkynyt yrityksistä huolimatta. Se jääköön toistaiseksi siis arvoitukseksi. Nyt täytyykin miettiä, että miten toimitaan. Mennäänkö yksityiselle kurkkimaan sukupuolta vai pystyykö asian jättämään niin, että sukupuoli selviää parhaassa tapauksessa vasta synnytyssalissa? En ole juurikaan hankkinut vauvalle vielä mitään, koska olen ajatellut, että mitä jos jokin onkin huonosti. Rakenneultra on ollut sellainen rajapyykki, että jos siellä on kaikki hyvin, niin olin päättänyt, että menen ostamaan heti vauvalle jonkin ylisöpön vaatteen. En vain ollut ottanut huomioon, että sukupuolta ei välttämättä tiedä, sillä suunnittelin, että ostan jotakin todella vaaleanpunaista/-sinistä.
Valintoja valintoja…