Identiteetin äärellä
Moi vaan taas.
Tää vuosi on ollut – kuten jo kertomani mukaan on tullut esille – mulle todella merkittävä oman identiteetin kannalta. Oon joutunut paljon miettimään sitä kuka mä olen, millainen mä olen ja mitä mä haluan olla tulevaisuudessa.
Koulun alettua esiin on tullut uusia identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Nimittäin toimittajan ammatti-identiteetistä. Identiteetti ylipäätään on todella vaikea käsite ja vielä vaikeampi koittaa saada siihen itselle selkoa. Nyt, kun pitäisi pohtia opiskelujen ohella omaa identiteettiä ja ”toimittajaidentiteettiä”, alkaa sekavuus olla läsnä jo suuresti. Journalistin työ on omalla tavallaan luovaa, joten toimittajan identiteetti ja oma identiteetti kuitenkin sulautuvat yhteen. Hankalaa itselle tästä tekee se, että oma identiteetti on vasta lähes löytynyt, niin miten voin yhtäkkiä lisätä siihen jotain aivan uutta, mitä vielä osaa määritellä? Vai onko toimittajan identiteetti se, mikä on juuri puuttuva osa omasta identiteetistäni?
Jotenkin ootan todella innolla jo niitä oivalluksen hetkiä, kun siihen ammatti-identiteettiin tulee jotain selkeitä piirteitä, jotka saan yhdistettyä omaan identiteettiin. Ootan myös sitä innolla, kun mulle selkenee se, että mikä on mun suuntani journalismin kentällä. Kaikki tää identiteetin ja omien vahvuuksien miettiminen on ollut todella läsnä näillä koulun ensimmäisillä viikoilla, varsinkin tehtävien muodossa. Onneks on painotettu paljon sitä, ettei vielä tarvitse tietää. En mä ihan vielä haluiskaan tietää.
Tosin kyllä jo Helsinkiinkin muuttaminen on tuonut ihan uusia juttuja tähän identiteetin äärelle. Aattelin aina, ettei musta tuu ikinä sitä ihmistä, joka juoksee henkensä edestä junaan/bussiin/metroon, vaikka viiden minuutin päästä tulee seuraava. Noh, tässä sitä ollaan. Joka aamuinen pikajuoksuharjoitus on juosta siihen junaan mikä näkyy 50m päässä, vaikka viidessä minuutissa tulisi jo seuraava. Jotenkin nää tavat vaan tarttuu täällä, vaikka kuinka yrittää taistella vastaan. Helsinki on ihana. Koulu on ihanaa. Opiskelijakulttuuri on ihanaa.