”Kuin paljon sua jännittää??!!?”

 

Ystäväni tiedusteli eilen WhatsAppissa ”Kuin paljon sua jännittää??!!?”.

”Ei mua jännitä”, vastasin. ”Oonkohan mä ihan ok?”.

 

Täällä sitä naputellaan sisältöä uusimpaan rakkauteen, ikiomaan blogiin, ja odotellaan lääkärin soittoa. Teorissa voin kuuden tunnin sisällä olla keisarinleikkauspöydällä ja pienen ajan päästä siitä pieni nyytti sylissäni. Olo on tilanteeseen nähden hyvin arkinen. Esikoinen vietiin aamulla päiväkotiin, suihkuhuoneessa hurisee pesukone ja minä odotan palavasti tietoa siitä, että saako sitä syödä vai eikö sitä saa syödä. Aika hämmentävää!

Vaikka olenkin synnynnäinen suunnittelija ja elän suuren osan elämääni kolmesti (ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen), ovat lapsen syntymä ja kaikki siihen liittyvä minulle mahdottomia ennakoida. Näin ollen todelliset suuret tunteet ilmenevät kokemukseni mukaan vasta, kun hän on syntynyt; sylissäni; konkreettisesti täällä. Miten sitä voisi etukäteen kuvitella, minkälaisia ajatuksia, tuntemuksia ja arkea tulee kokemaan ja elämään, kun kahdesta äkkiä (koska verrattain äkkiä se varsinainen syntymä lopulta (yleensä) tapahtuu – ensin ei ole koskettavissa olevaa vauvaa, sitten on) tulee kolme tai kolmesta neljä?

Järjellä tiedän, että kahden lapsen äitiys on aivan ovenkynnyksellä, mutta sydämessäni en sitä vielä ymmärrä. Niinpä jatkan arkisesti ja odotan tietoa siitä, että saan joko syödä (kauhea nälkä!) tai pääsen vastaanottamaan kalleintakin kalliimpaa lahjaa laitokselle. Oikeastaan mikä tämän parempaa, täydellinen win – win situation! 

 

Lopuksi kuitenkin siltä varalta, että se sydämessä ymmärtämätön tapahtuu, ja lähden vielä iltapäivän tunteina synnytyslääkärin hellään huomaan, haluaisin esittää seuraavat huomiot: Tänään paistaa aurinko ja on edesmenneen Freddie Mercuryn (joka mielestäni lukeutuu musiikkimaailman kirkkaimpiin tähtiin) syntymäpäivä. Päivämäärä 5.9. näyttää lisäksi kauniilta silmääni. Niin että tämähän olisi kaikin puolin oiva päivä Syysprinsessan syntymälle :)