Liikennekäyttäytyminen

Oletteko nähneet Helsingin keskustassa sen naisen, joka soittaa raivopäisenä kelloa pyörätiellä harhaileville kävelijöille? Sen, joka joskus jopa pysähtyy valistamaan, mitä eroa on punaisella ja mustalla tiellä, joista toisessa on kävelijän ja toisessa pyöräilijän kuva.

Moi, hauska tavata, se olen minä.

Pyöräily on hengenvaarallista. Ei mitään sääntöjä, villin lännen meininki. Kiitos kävelijöiden.

Olen hermoraunio aina pienenkin keskustapyöräilyn jälkeen. Fillaroivat pikkulapset ja ohikävelevien perseitä tutkailevat isit eivät sovi liikenteeseen. Eivätkä turistit. Eivätkä ne, jotka ovat maailman napoja äkkikäännöksineen ja -pysähdyksineen. Liikenteessä on muitakin hei! On tehnyt monta kertaa mieli ohjeistaa idioottikävelijät autotielle, siellä olisi hyvin tilaa parille sekoilijalle – yhtä hyvin siellä kuin pyörätiellä.

Kuva: WeHeartIt

Autoillessani en muuten koskaan ole pelännyt eikä kävellessäkään jännitä. Mutta pyöräillessä se kypärä tulee todella tarpeeseen.

 

 

Ps. Opetetaanko liikennesääntöjä koulussa?