Laiska, laiska

Olen laiska. Olen aikaansaava, aktiivinen, nopea, tehokas ja energinen. Mutta laiska.

Parasta mitä tiedän on maata selällään ja lukea turhuuslehtiä tai katsoa huonoja tv-ohjelmia. Vaadin tällaista aikaa ainakin tunnin päivässä tai muuten pää rakoilee. En millään saa aikaiseksi tehdä kotitöitä välttämättömien pyykkäysten ja tiskausten lisäksi. Jos minulla olisi vielä piirun verran heikompi selkäranka (ja paksumpi lompakko), kävisin varmaan monta kertaa viikossa syömässä ulkona. Jos jonkun asian vain voi tehdä vähällä vaivalla, minä teen. Jos sen voi jättää huomiseen, teen niin.

Ja samalla olen tunnettu äänennopeasta työtahdistani ja siitä, että olen vapaa-aikanakin hoitanut hommat siinä ajassa kun muut vasta miettivät. Yksikään lasku ei ole ylittänyt eräpäiväänsä minun käsissäni ja teen varmasti sen minkä lupaan – ja senkin, mistä on vasta ollut hieman puhetta. Pistän tuulemaan niin, että ärsytän vauhdillani muita. Toisaalta yhteiset velvollisuudet on tullut monelle kaverille tavaksi heittää minun niskaani, kun minä sen kuitenkin näppärimmin hoidan.

Mistä päästäänkin taas laiskuuteen. Arvatkaa vain, haluaisinko aina olla se, joka tekee ja hoitaa tai ainakin muistuttaa ja pyytää?? Stressaa niin perkeleesti. Tekisi mieli vain vetäytyä takavasemmalle ja antaa hommien hoitua, koska ainahan kaikki jotenkin lutviutuu. Muutenkin on kiire, yhtään ylimääräistä velvollisuutta ei enää tarvittaisi.

Mutta nyt aion olla laiska seuraavat kuusi viikkoa. Loma!

Kuva: Demi