240 minuuttia
Esimerkkitapauksemme, työssäkäyvän, lapsellisen naisen, elämässä aktiivisen illan, eli työn vastapainoksi vapaa-ajaksi kutsuttavan ajanjakson, pituus on 240 minuuttia.
Klo 16 (töistä paluu) ja klo 20 (nuorimmaisen nukutus) väliseen aikaan täytyisi mahduttaa
- kotitöitä
- kaupassakäyntiä
- lasten harrastuksiin kuskailua
- aikuisten harrastuksia
- seurustelua perheen kanssa
- seurustelua ystävien kanssa
- lasten hoitoa ja peräänkatsomista
- itsestä huolehtimista
- ruokailua
eikä mitenkään välttämättä juuri tässä järjestyksessä. Eikä joka päivä ihan kaikkia kohtia.
Klo 20 alkaa henkinen kooma-aika, jolloin esimerkkitapaus
- lukee hetken kirjaa
- muistaa, että toinenkin lapsi pitää katsoa nukkumaan
- hätistelee toisenkin lapsen yläkertaan ja samalla harmittelee, kun ei taaskaan ehdi/jaksa enää lukea sille iltasatua ja höpistä juttuja
- hoitaa tärkeät naputtelutyöt
- viettää sohvahetkeä puoliskonsa kanssa (jos ei ole treeni- tai peli-ilta)
- järjestää itsensä nukkumaan.
Fiksua olisi saada hommat hoidettua kymmeneen mennessä, mutta todellisuudessa niin ei käy.