Operaatio lenkitä muijaa: korvaava harjoitus

Viime viikolla teki tiukkaa päästä kotimetsään lenkille tarpeeksi monta kertaa, mutta väkisin oli mentävä, kun edessä olevan istumisen määrä oli tiedossa, vaikka lähinnä ajattelin lentokoneessa vietettyjä tunteja. Samalla tavalla hölmösti kuin en ollut tajunnut maan suuruutta, en myöskään ollut tullut tajunneeksi liikenneruuhkia tosiksi.

Paljon on siis istuttu. Toki on myös reippailtu, mutta istumisen määrä on ollut järjetön. Ruoka ei oikein uppoa, kun maha on jatkuvasti kurtussa. Lihaa ja kanaa ei kauheasti tee mieli syödä (antibiootit ja hormonit on täällä kuitenkin suomalaismaataloutta vapaammin käytössä). Onneksi ollaan täällä terveellisten elintapojen hippihörhöosavaltiossa, jossa ilman muuta voi valita aamiaiseksi myös puuroa.

Laguna Beachin Orange Innistä sai suorastaan deluxe-puuroa hedelmillä, rusinoilla ja manteleilla. Ja tuorepuristettujen Orange Countyn appelsiinien mehua. Aika jees. Otettiin mukaan ja syötiin rannan tuntumassa.

Aamupalalla oli väliä, koska tämän päivän ohjelmaan kuului pieni patikkaretki, Valido Trail. Tätä oli odotettu! Bussissa löystyneet lihakset kaipasivat toimintaa! Viimeksi käveltiin pidempi pätkä John Muirin metsässä kolme päivää sitten! Paikalliset kuulemma käyvät tässä puistossa pyöräilemässä, joskaan eivät tällä polulla. Se oli aika jyrkkä. Meillä oli mukana myös opas, omien sanojensa mukaan ”ei ihan ranger, mutta enemmänkin niinkuin naturalisti” Rick, jolla toden totta ei ollutkaan rangerin hattua vaan OC-lippis. Hyvä oli, että meille oli joku osoittelemassa myrkylliset kasvit, korppikotkat ja muut jutut.

No eihän tämä nyt ihan lenkistä käynyt; nousua oli 650 jalkaa eli parisataa metriä ja polulla pituutta reilu maili, vajaa pari kilometriä. Vähän väliä pysähdyttiin puhumaan ja askeleisiin piti keskittyä, ja hiki tuli enemmänkin auringonpaisteesta kuin liikunnasta. Mutta silti. Teki hyvää.

Hyvää teki myös lenkin jälkeinen olut ja piipahdus Table Rock -rannalla.

Jäähdyttelykin hoitui. Tässä seison odottamassa aaltoa. Kahden sekunnin päästä olin ns. vesirajaa myöten märkä.

Ei taida muija vetää mitään kymppiä vielä ensi viikolla, täytynee ottaa muutama verryttelykierros ensin…