Koti-ikävä
Aika on mennyt tosi nopeasti, tiedättehän, kun on kivaa ja paljon ohjelmaa, ei siinä ehdi miettimään sitä, mitä ei ole.
Hirvittävä ikävä rakkaiden luo iski perjantai-iltana ylikaunista auringonlaskua katsellessa. Silloin siinä vieressä pitäisi olla juuri se ja ne, joita kuuluu rutistaa siinä ja silloin ja sanoa, että katso.
No, kyllä olisin halunnut lapsille osoitella muitakin juttuja.
Mutta kohta, ihan kohta! Sitten katsellaan yhdessä kuvia ja halaillaan!