RBN, ihanaa

Paljastin 18. kesäänsä odottaville nuorille miehille eilen, että olen menossa Robinin keikalle. Kuulemma keski-ikäinen nainen melko lailla heidän ikäistään nuorta miestä fiilistelemässä oli vähän epäilyttävä ajatus. Paljastin kyllä heti alibini.

Tämä on jo vieläpä toinen kerta, kun vein vanhemman tyttäreni Robinin keikalle. Edellisellä kerralla tyttö oli vielä sen verran pieni, että jaksoin pitää sitä hartioillani, vaikka pikkusisko oli kanniskeltavana mahan sisäpuolella. Silloin oltiin pesiskentällä, tällä kertaa jäähallissa. Huomasin olevani puitteista aika innoissani – paikallinen osuuskauppa ja yhteistyökumppanit hoitivat homman oikein hienosti.Olin tosi innoissani myös pääesiintyjästä. Samalla tavalla kuin esimerkiksi Aurora on ollut tärkeän ajan soundtrackin luoja, myös Robinin biisit ovat soineet meillä koko sen viisi vuotta, kun ovat ylipäätään soineet missään, koska me kaikki tykätään siitä. Molemmat pikkutytöt ovat pienestä asti leimautuneet hauskannäköiseen, tummaan nuorukaiseen ehkä siksi, että kotioloissa pyörii toinenkin sellainen, mutta tietysti biisitkin ovat kertakaikkiaan vaan niin hyviä, ettei niistä voi olla tykkäämättä, sekä tekstin että musiikin puolesta.

Myös se nuorempi meistä oli hyvin innoissaan. Ja kun Robin kysyi, ollaanko me onnellisia, tytär sanoi, että tämä on ehkä sen elämän onnellisin päivä. Ja siinä tapauksessa sen äitikin on tietenkin ihan onnensa kukkuloilla.

Meininki oli sitä paitsi niin rock, uskokaa tai älkää, epäilijät, että kyllä tämä kelpaa lämmittelyksi kesän keikoillekin.

Missä olit, kun kuulit Frontside Ollien ekan kerran? Minä olin logistiikan poikien enkun tunnilla, ja yksi niistä kysyi, että ootteko kuullu sen yhden pikkupojan biisin, että se on kyllä oikeestaan aika hyvä. Niin muuten oli. Tässä on silti paras sanoma:

https://www.youtube.com/embed/DLAL7Sv-THM?ecver=2