Nettikirppisten kauheus
Siivottiin.
Kirpputorit ovat paikkoja, joissa myydään käytettyä tavaraa. Olen ajatellut, että niiltä ostamiseen on kaksi pääsyytä: ekonomisuus ja ekologisuus. Käytetystä tavarasta ei tarvitse maksaa täyttä hintaa. Käyttökelpoisen, käytetyn tavaran ostaminen säästää maailman luonnonvaroja (teoreettisesti tietenkin, mutta viestin tasolla joka tapauksessa) yhden uuden tavaran verran, sekä tuotannon että loppusijoituksen osalta. Käytetty tavara ei yleensä ole alkuperäisen veroista. Myyjällä on velvollisuus esitellä tavara niin, että ostaja tietää, mitä on saamassa. Ostaja maksaa tavarasta vain, jos hinta on oikeassa suhteessa käytettävyyteen.
Siivottiin autotallia. Siellä oli turvaistuin, jonka ostin kaverilta kolme vuotta sitten. Oli ollut vähäisellä käytöllä eikä kovin vanha, joten maksoin mielelläni ihan hyvän hinnan. Istuin oli meillä käytössä pari vuotta. Nyt se on meille turha, ja on vanha. Mies lähti viemään roskia, ja meinattiin pistää istuin mukana. ”Mutta mitä jos joku tarvii vaikka väliaikaisesti mummun autoon ylimääräisen? Kysytään nyt ensin.”
Turvaistuimia ei missään tapauksessa suositella ostettavaksi käytettyinä, kuten ei pyöräilykypäriäkään. Niiden törmäyksenkesto-ominaisuudet heikkenevät ajan myötä. Käytännössä kuitenkin – onneksi kirjoitan tätä nimimerkillä! – turvaistuin on minun ajatuksissani lähinnä koroke ja lapsen istuma-asennon tukija, jonka avulla auton turvavyöt saadaan lapsen suhteen oikealle korkeudelle. Ne ovat ne turvavyöt, jotka mahdollisessa törmäystilanteessa pitävät lapsen paikallaan sen sijaan, että se lentelisi holtittomasti pitkin autoa. Jos kuitenkin lapsen puoleisesta ovesta tulisi raketinomaisella vauhdilla toinen auto sisään, mikään turvaistuin ei pelastaisi lastani.
Vilpittömästi en siis ajatellut tappaa kenenkään jälkikasvua tarjoamalla hyvin käytettyä, ei missään nimessä priimakuntoista, turvaistuinta varakäyttöön neuvoteltavaan hintaan 15€. Ilmoitukseen tartuttiin heti. Tarkentavan kysymyksen jälkeen ei-enää-potentiaalinen ostaja kertoi ostoketjussa syyt siihen, miksei osta käytettyä turvaistuinta.
Hmm. Ilmoituksessa myydään käytettyä turvaistuinta hintaan 15€. Ostaja haluaa uudenveroisen turvaistuimen. Mikä tässä ei kohtaa?
Samaa olen ihmetellyt aiemmin myös silloin, kun tarjoan ihan kivaa ja söpöä lapsen vaatetta naurettavalla hinnalla eteenpäin, ihan vain siksi, etten raaskisi leikata sitä siivousrätiksi, kun joku voisi kuitenkin ehkä siitä vielä ilostua. Jos vaatteen hinta on euron tai puolet siitä, miksi kukaan viitsii käyttää aikaa mittojen kyselyyn tai kuvitella, että minä haluaisin alkaa mittaamaan ja keskustelemaan? Naurettavan hintaisessa vaatteessa saattaa myös olla tahra tai nyppy. JOS EI OLISI; PYYTÄISIN SIITÄ VÄHEMMÄN NAURETTAVAA HINTAA.
Ekonomisten ja ekologisten ihmisten lisäksi kirpputoreja käyttää myös muu heimo.
Jos minä haluan tai tarvitsen virheettömän tavaran, hankin siihen tarvittavan rahan ja menen ostamaan kaupasta uuden. Se on nimittäin mahdollista.