Lämpöohjautuvat unet

Sänky kai kuuluu vaihtaa aina silloin tällöin.

Ostettiin meille sänky, kun muutin Poriin. Silloin oltiin opiskelijan ja vastikään eronneen, vissiin lomautetunkin, ihmisen tulo- ja elintasossa, joten se sänky nyt oli sänky. Siinä oli jalat ja kaksi runkopatjaa ja paksu joustinpatja ja petari. Ja ihan 10 vuoden takuu, jousituksille. Ja hyvä tarjous.

Sittemmin mietittiin moneen kertaan, että mikä niissä ns. jenkkisängyissä muka on niin erinomaista. Meistä toinen on pitkä ja toinen leveä, ja muutenkin tykätään kovemmasta patjasta. Miksi pitää olla kerroksia kuin prinsessalla, kun kuitenkin yksinkertainen tuntuisi järjellä ajateltuna paremmalta. Futon?

Jossain vaiheessa aika pian yksi jaloista irtosi. Se kiinnityskohta oli jotenkin huono. Monta vuotta sitä kiroiltiin ja saatiin jännitysmomentteja ja sitten kiinniteltiin sitä uudestaan ja ihmeteltiin, että eikö voitaisi jo ostaa kokonaan uusi sänky.

Viha tuli kuvioihin ensimmäisen raskauden lopulla, kun missään asennossa ei ollut hyvä. Sängyn syy. Lopulta heitettiin välipatja pois, tuli matala ja tukevampi sänky, jonka yksi jalka irtoili.

Sitten oli kaikenlaista ja muuta ja sitten päätettiin, että talo laitetaan jonain päivänä myyntiin, että uuteen Kotiin sitten ei enää tätä vanhaa viedä. No vietiin, kun oli se remppa ja sitten ei ehditty sänkykaupoille ja sitten alkoi kukkaron pohjakin jo pilkottaa.

Olisinpa ovelampi tai edes suositumpi, niin olisin älynnyt tarjota kassalla blogiyhteistyökorttia, kun menimme viikonloppuna huonekaluliikkeeseen, joka tarjoaa hyvin näppärää ja rajoitetullekin budjetille erinomaista nousukausirahoitusta, jonka sai myös kampanjatuotteeseen, joka alennettunakin maksoi viisinkertaisesti vanhaan sänkyyn nähden!

Laadussakin on kyllä moninkertainen ero, ja tätä on tarkoituskin käyttää pitkään.

Tempur

Kahden yön käyttökokemuksen jälkeen voin sanoa seuraavaa:

Lämpöön reagoiva patja tuntuu ehdottomasti oudolta, mutta ihanalta muovautuessaan kovan styroksin tuntuisesta laatasta minun muotoisekseni. Ensin tuntui ihme kolotusta, kun vanhasta muistista jännitin jotain lihasta, mutta kun tajusin rentoutua, olo oli hemmoteltu. Uni on ollut syvää, olen nähnyt kauheasti unia jotka siis myös muistan, mutta yöllisiin havahtumisiin kiinnittää ehkä siksikin enemmän huomiota, ja siksi tuntuu, että on heräillyt enemmän. Aamulla en ole herännyt tunteeseen, että olisin nukkunut hartiaa tai kättä lyttyyn.

Me pidetään se.

hyvinvointi terveys mieli sisustus