Voi vee äs pee. Mentiin porukalla eväsretkelle. Tein perinteiset eväskolmioleivät, joista meinasin ottaa kuvan, mutta kun puhelimen muisti on ihan täynnä, en voinut. On pitänyt siirtää kuvat koneelle jo tässä jonkun aikaa, mutta projekti (siirron kesto muutamia minuutteja, siihen mielelläni liittämäni järjestely ja paperikuvien tilaisuus pari tuntia) ei ole prioriteettina ennen kesäloman alkua. En ole […]

No niin. Kaksi- ja puolivuotias on oppinut uuden taidon: väkisin valvominen. Tästä saatiin esimakua jo hiihtolomalla, kun se yhtenä reissupäivänä ei malttanutkaan nukkua päikkäreitä. Siihen asti sen toimintavalikossa oli vain yksi asento: kun alkaa väsyttää, käydään nukkumaan. Pim. Niin se käy. Ei käy kaikilla. Isosiskonsa hoksasi jo pikkuvauvana, että nukahtamista vastaan voi taistella. Voi olla, […]

No hei ny täält Pamsu herkkukeittiöst! Tähä nopeesee leivonnaisee ei uunii tarvit, mut hiilarei ja sokerii löytyy kyl. Ai et o hyvää! Ni tua. Iha ite tein tämmäse näppärä ja pikase syntymäpäivätorttuse, haluukste tiätää millai? Ainekset: yksi 250g purkki maustettua rahkaa * vähän appelsiinimehua * valmis torttupohja kaupan leivonnaishyllystä * suklaapäällysteisiä hasselpähkinöitä 1) Ota aluslautanen, […]

Välillä sitä vaan haluaisi herätä aamulla hiljaa ja rauhassa, huolehtia vaan itsensä ulos ovesta. Mutta, huokaan, itse aiheutettuahan tämä on, ja onhan ne lapset kuitenkin, no, ihania. Tämä siinä kohtaa, kun viikon aikaisena työaamuna kello on soinut samaan aikaan Miehen kellon kanssa, klo 5.48. Olen laittautunut valmiiksi, suunnittelen hiljaista aamupalaa alakerrassa, astun ylimmälle rappuselle, se […]

Sateen jälkeen alkaa taas kirkastua. Käveltiin tyttöjen kanssa kotoa siihen puistonkulmaan, jossa kasiaamuina annetaan pusut ja halit. Matka kulkee pitkin hiekkapintaista katua, samanlaisten puutalojen ja puutarhojen välistä kuin Astrid Lindgrenin kirjoissa on. Sateen jälkeinen maailma puskee vihreää sellaisella riemulla että tekisi mieli vaan seistä sen keskellä ja taltioida jokainen uuden lehden uusi milli ja avautuminen, […]

I took advantage of a moment when the teenagers were still asleep, the little girls had moved their play to another room and the master of the house had descended to his cave. This is our living room in its lived-in, not in any way staged, state. We love colour and have been struggling with […]

En tykkää enää kirjoittaa koululaisesta täällä. Se on jo iso. Se osaa lukea. Sen kaverit osaa lukea. Sen kaverien vanhemmat osaa lukea. Minulle vieraat ihmiset, jotka tietävät minun tyttäreni, saattavat eksyä lukemaan blogiani, ja tutustuvat vain minun mielikuvaani lapsestani, eikä siihen lapseen, ja se on väärin lasta kohtaan. Mutta omista ajatuksistani ja kokemuksistani haluan kirjoittaa, […]

Keski-ikäinen täti-ihminen paljastaa: elämä ei ole reilua, eikä hyvä ja paha yleensä saa palkkaansa. Lyhyellä tähtäimellä. Nyt juuri tuskailen ystävän puolesta: on kova halu vaihtaa alaa, mutta vaikka kaikki edellytykset pärjäämiseen ja eteenpäinviemiseen on, muu taho päättää, ettei tätä väylää voi tuolla kokemuksella käyttää. Jatka puurtamista vanhassa urassa, joka on jo niin nähty. Vähän aikaa […]

Jotenkin sen pystyy unohtamaan aika nopeasti kuitenkin. Eihän öisistä tisseilyistä nyt kuitenkaan ole vasta kuin puolitoista vuotta. Se ei ole pitkä aika, aikuisen ihmisen elämässä! En kuitenkaan enää muistanut aktiivisesti, miltä tuntuu olla semmoisessa zombitilassa, jossa kyllä pystyy suoriutumaan, mutta ajattelu vie hirmuisesti energiaa, jopa niin paljon, ettei se oikein onnistu… Kun nyt kerran on […]

Juuri kun pääsen kehumasta, että lenkillelähdöstä on tullut melkein tapa, tulee kaikenlaista. Mies on vetäissyt pari lenkkiä itsekseen ja vaatekutsuilun vuoksi minä taas jäin yhden miinukselle. Ma-ke-pe on siis vakiintunut kaavaksi. No menen sitten helatorstaina yksin aamulenkille, semmoinen sopii minulle. Tykkäisin lähteä jo aikaisin aamulla, Mies ei ollenkaan. Käytännön syistä, jotka ovat lapset, en kuitenkaan […]