Huomenna ei mennä Korkeasaareen, vaan loman jälkeen ekaa päivää päiväkotiin kuluvan talven kylmimpänä päivänä, jolle Ilmatieteenlaitos lupaa -25 astetta (tuntuu kuin -29 astetta). Ihan kuin käynnistely ei muutenkin tuntuisi kankealta. Kokemus on opettanut: mahdollisimman paljon valmiiksi edellisenä iltana. Aamulla puetaan vaippa (lämpökerros kuivana sekin, hyvä on ettei homma ole vielä hallussa!), aluspaita, sukkahousut, sukat, päällyspaita, […]

Isänpäivätonttu toi Miehelle lahjaksi satokausikalenterin. Pitäisikö se kirjoittaa isolla? Siinä on pari vikaa. Ensinnäkin, kalenteri on väärän kokoinen. Kalenterin paikan osoittava naula on meillä hakattu neliönmallisista sivuista koostuvalle painotuotteelle, eikä tällaiselle kirjekuoreen näppärästi mahtuvalle. Hö. Toiseksi, siinä ei lue maito, ja siksi unohtuu ostaa maitoa. Onneksi sentään kalenterin väritys sopii täydellisesti keittiön seinään. Ei, on […]

Arki alkaa. Mies meni töihin tänään, minä menen huomenna. Mummu on sairaana, onneksi naapurissa asuu enkeleitä. Päiväkoti nimittäin aukeaa vasta torstaina ja koululainenkin on lomalla vielä tämän koko viikon. Mutta tänään siis on vielä (meta-)loma. Olen tuulettanut vuodevaatteet ja vaihtanut lakanat ihanassa pikkupakkasessa. Eilenkin oli vielä loma, mutta koska erinäisistä (hyväksyttävistä, on pakko täsmentää!) syistä […]

”Mä tein sulle tämmösen lapun et me tiedetään kuka sä oot.”

This is the second part of a series of texts inspired by my dear friend Vibeke and her daughter, who will pay us back a visit next summer. The focus will be on laid-back family travelling, but some of the ideas are applicable to other kinds of people as well. Welcome to Satakunta! I do […]

Facebookissa kiersi se kuva, missä on parisängyn isän ja äidin puoli, ja isän puoli on isän puoli ja äidin puolella on pehmoleluja ja lapsia ja pehmolelujen lapsia ja sillai. No ei meillä siihen tilaan enää jouduta, mitä nyt näin loma-aamuina unenpöpperössä epäonnistun kerta toisensa jälkeen sen matemattisen yhtälön ratkaisemisessa, jossa oikea vastaus olisi enemmän aamu-unta […]

Huh. Onnistuu tämä puhelimellakin. Pakko vähän leveillä, mutta tua noi: mulla on ystäviä. Muiden muassa nämä kaksi, joiden kanssa voi parin päivän varoitusajalla järjestää uudenvuodenbileet (no siis semmoiset, missä on mukana myös seuraavaa sukupolvea, ja jokaisen tekee mieli painua pehkuihin jo ennen puolta yötä, ja on paha sanoa, syntyykö seuraavan aamun suurin morkkis liian monesta […]

Trendikkäästi heitän itselleni uuden vuoden kunniaksi haasteen ja käyn vaihtamaan blogialustaa. Vähän jännittää. Hiljaa hyvä tulee. Mitenköhän käy? Kotiudunko ollenkaan? Miten käy bussimatkapostausten: jos en enää pysty bloggaamaan mobiilisti linjabiilissä töihin kulkiessa, joudunko arki-illansuissa ns. omalla ajalla tekemään suuria valintoja ajankäyttöni suhteen? Jotta vanhat totuudet eivät unohtuisi, niihin pääsee edelleen käsiksi täältä.