Bountypallerot

Kookos!

Loin vuosia sitten Snickers-teorian: on asioita, jotka muita herkemmin jakavat ihmisten tykkäämiset ääripäihin. Näihin kuuluvat muiden muassa Snickers-patukat (makea ja suolainen ja tahmea ja kova samassa), aurajuusto ja kookos.

Mulla on ennestään hyviä joulukarkkireseptejä, mutta en voinut taannoisella kirjastoreissulla olla tarttumatta Pernilla Wahlgrenin Pernillas julgodis -nimiseen teokseen, joka on niin kattava, että ihan olen hilkulla hankkia sen omistukseeni. Kui hianoo: ei tarvitsisi ostaa hädissään lokakuussa konvehtirasioita, kun voisi olla varma siitä, että omia lemppareita voi tehdä itse ihan milloin haluaa! Ehdin jo tehdä yhden erän raakasuklaakonvehteja, mutta nämä kookospallerot olivat heti seuraavana listalla. Laitan reseptin tähän suomeksi, niin pääsette tekin kokeilemaan!

Bountypallerot (n. 30 kappaletta)

50g voita * 3 dl kookoshiutaleita * 2 dl sokeria * 0,5 dl kermaa * 1 rkl vaaleaa siirappia * 150g tummaa suklaata * 1 rkl kookosrasvaa

1) Sulata voi kattilassa ja ota sitten pois levyltä. 2) Sekoita mukaan kookos, sokeri, kerma ja siirappi. 3) Pyöritä kostutetuilla käsillä konvehdin kokoisia palleroita ja laita kylmään ainakin tunniksi. 4) Sulata suklaa vesihauteessa ja lisää sekaan kookosrasva. 5) Upota kylmät palloset suklaaseen vaikka puutikkua apuna käyttäen, ja nosta ne sitten leivinpaperin päälle. 6) Koristele halutessasi erivärisillä suklaaraidoilla. 7) Säilytä kannellisessa purkissa viileässä, nauti huoneenlämpöisinä.

Kun bonustyttären kanssa oli pyöritelty kaikki kookosmassa, huomattiin tietenkin, että koot vaihtelivat aika paljon. Luultavasti semmoiset puolitoista senttiä halkaisijaltaan olevat pallot olisivat kuitenkin kaikkein ihanimpia. Niin tai sitten ihan reilut patukat!

Aina olen jännittänyt suklaan sulattamista, mutta tämä kulho on juuri oikean kokoinen meidän yleiskasarin päälle.

Tanskalaisessa halpiskaupassa oli tämmöisiä söpöjä metallimuotteja, juuri sopivia tähän tarkoitukseen!

Kaikki raakakakkuihmiset tietävät, että kookoksen kanssa lämpötila on aika olennainen juttu! Yllätyin silti siitä, miten nopea saa olla kylmässä jähmettyneitä pallukoita kuumaan suklaaseen dippaillessaan, ettei pallerot hajoaisi ihan kokonaan. Mitään samettista pintaa palloihin ei tullut, mutta makua se ei haittaa.

Ja tästä äkkiä vuokiin… Vuokakikkailu oli ehkä vähän turhaa tässä kohtaa, koska se koristelu nyt sitten jäi. Jos olisin laittanut pallot vaan paperille, ne olisi ollut helpompi koristella ja lopputulos olisi muutenkin ollut nätimpi. Sikses hyvä kuitenkin!