Historiallinen olohuonemuutos

Vanhassa kodissa huonekalujen järjestys muuttui herkästi ja silloin tällöin hetken mielijohteesta. Paras design on toimiva design, ja se, mikä toimi eilen, ei ehkä ole enää tänään hyvä ratkaisu.

Muutosta on kulunut kotvanen. Olohuoneessa ei tarvinut tehdä yhtä suuria muutoksia kuin muualla, mutta kyllähän se uudistusta huutaa.

Uuteen kotiin ostettiin reippaasti vanhan kodin värinen sohva, jonka tiedettiin peittävän uudelleen avattavan oviaukon. Mies ajatteli, ettei se hirveästi haittaa, että kyllähän aukosta kulkemaan pystyy. Minä ajattelin että kyllähän ovesta kulkemaan täytyy pystyä. Asiaa nostetiin esille, mutta sitten hiljennyin. Parisuhteemme on kestänyt kauan.

Perintökohteessa asumisessa on puolensa, ja hankalahko puoli on se, kun olet itse se sukuun naitu osapuoli, joka ei ole viettänyt asunnossa suurinta osaa elämäänsä. (Toisesta suunnasta hankalahko puoli voi olla myös se, että sukuun naitu osapuoli ei ymmärrä ajan kuluessa hyväksi havaittuja juttuja…) Suurimman osan puolisoni elämää olohuoneessa on ollut pyhä ja muuttumaton järjestys, jota on määrittänyt pitkälti televisioantennin paikka. Meidän huonekalumme järjestyivät kuin itsestään suunnilleen samoille sijoille, mutta eivät ne niille sopineet. Järjestys ei vaan toiminut. Ja koska minun silmäni pystyi näkemään tilassa Mummun entisen olohuoneen lisäksi myös muita vaihtoehtoja vetreämmin kuin Miehen, olen niitä pyöritellyt. Mieskin on tehnyt niin, mutta vähän niinkuin salaa, ja ehdottomasti virallisesti sillä mielellä, että muutos ei ole tarpeen, ennen kuin se on tarpeen.

Tänään se oli. (Tiesin sen!)

Matto on vielä tuulettumassa, verhot vanhan järjestyksen mukaan rullalla, rahin päällinen roikkuu ja johdot on kätkemättä, mutta nyt ovesta pystyy kulkemaan ja televisioon on hyvä näkyvyys. Venyttelytilaa löytyy edelleen. Uutuutena on ihana lukunurkka, mutta ärsyttävä valokuva-albumi-/lastenkirja-/väritystarvikehyllykkö on heivattava. Ihastuin niin Johannan takaterassituoleihin, että haluaisin sen tilalle kaappikellomaisen korkean kaapin, jonka maalaisin pinkiksi. Seinistä on jonain päivänä tulossa siis sellaiset auringon-okran-sinapinkeltaiset. Voi en malta odottaa!

Historiallinen muutos on kuitenkin jo käynnissä. Kiitos, puolisoni.