Käytännölliset reissuvinkit -kokoelma / 1kk Tukholmassa

1. Vältä tahatonta tyhjäkäyntiä

Tämä pätee elämään muutenkin. Nyt kuitenkin siltä kantilta, että ollaan tietyssä paikassa rajallinen aika.

Kun vaihtoehtoja on tosi tai lamauttavan tai pelottavan paljon, ota esiin a) kartta tai b) hakukone. Todennäköisesti molemmat. A) kartasta etsitään ensin lähtöpiste ja sitten vilkuillaan, onko ympäristössä jotain mielenkiintoisen näköistä. Tämä on helpompaa satelliittikuvan kanssa, mutta muista, etteivät sellaisessakaan näy korkeuserot! Jos tykkäät niistä tai haluat välttää niitä, tunnistat ne kartasta yleensä niin, että kadut alkavat mutkitella oudosti. Kun digitaalista karttapalvelua tsuumaa lähemmäs, mielenkiintoiselle kohteelle löytyy yleensä tunniste, jota voi klikata saadakseen lisätietoa. Ellei sitten halua pitää itseään jännityksessä. B) hakukoneeseen kirjoitetaan vaikka top 10 + kaupungin tai kaupunginosan nimi, ja sitten verrataan omia mielenkiinnonkohteita muiden vinkkeihin.

Kun jotain mielenkiintoista on löydetty, sovitaan itsen kanssa, että sinne menen tänä iltana / huomenna ja mielellään ihan kellonajan tarkkuudella. Tämä helpottaa liikkeellelähtöä, kun ei tule juotua vielä yhtä kupillista kahvia tai katsotuksi vielä yhtä videota tms. kun on lähdön aika. Voi jäädä lähtemättä ja paikat näkemättä.

2. Kulkemisen suunnittelu

Itse tein mm. niin, että päätin tutustua yhteen -malmiin kerrallaan. Valitsin kaupunginosasta yhden metroaseman ja etsin sen a) kartasta, jonka jälkeen suunnittelin kävelyreitin, jonka varrella oli (todennäköisesti) mahdollisimman paljon mielenkiintoista. Tukholmassa – tai esimerkiksi Pariisissa, mutta ei Lontoossa – on aika luonnollista edetä reunalta keskustaan päin.

C) joukkoliikennereittioppaasta sl.se on helppo selvittää, miten paikkoihin pääsee julkisilla. Muistutan kuitenkin, että reittioppaat on suunniteltu nimenomaan erilaisten julkisten kulkuvälineiden käyttämisen suunnitteluun, ja että joskus on paljon näppärämpää käyttää a) karttaa ja d) maalaisjärkeä ja todeta, että tuostahan voisi kävellä 500 metriä muutamassa minuutissa, kuin luottaa c) reittioppaaseen, joka mahdollisuuden tullen antaa ohjeeksi mennä bussilla metroasemalle, ajaa kaksi pysäkkiä, vaihtaa toiseen linjaan, hypätä bussiin ja kävellä 25 metriä, jotta pääset siihen samaan paikkaan. Hirveässä myrskyssä ehkä ihan ok vaihtoehto.

3. Huolehdi bussikortistasi

Jos täti lentokentällä minulle tämän kertoikin, se meni humisten yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Muistan vain kuulleeni, että pidä kuitti tallessa, että jos SL-kortti ei toimi, niin kaikki hoituu. Mitään ei sanonut siitä, että kortti kannattaa ehdottomasti rekisteröidä, jotta olisin oikeutettu förlustgarantihin, siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että toistaisin vanhaa virhettäni, ja laittaisin jotain tällä tavalla arvokasta farkkujen oikeaan etutaskuun kulkiessani lapsen kanssa eli ollessani vähän automaattiohjauksella muiden asioiden suhteen. No. Nyt sai joku onnellinen kerjäläistäti reilun viikon helpon pääsyn metroon paperimukiaan kilisyttelemään.

Normaalisti lippu kulkee kotioloissakin aina samassa takintaskussa. Sieltä sen löytää. Reissussa ei kannata ottaa käyttöön mitään uusia tapoja. Tämän luulisi d) maalaisjärjen ihmiselle kertovan.

4. Palvelukulttuuri

Suomalaiset punnitsevat hedelmänsä itse. Täällä ruokakauppoihin on vasta tulossa vaa’at, joilla asiakas tulostaa oman hintalappunsa. ”Väga själv så går det snabbare vid kassan!”kehottaa kyltti vain siinä tapauksessa, että aktiivista toimintaa odotetaan. Muussa tapauksessa: toimi kuin saksalaisessa halpakaupassa. Ruotsalainen ruokakauppa on muuten joka tapauksessa halvempi kuin suomalainen ruokakauppa.

Ruotsalaiset ovat tottuneet siihen, että kysyvälle vastataan ja heikommasta pidetään periaatteessa huolta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Tukholmassa turistin on käsittääkseni keskimääräistä suurkaupunkia turvallisempaa kysyä neuvoja muuttumatta oitis taskuvarasmagneetiksi. Tarkkana kannattaa silti olla, ja d) maalaisjärkeä käyttää.

5. Harjoita tahallista tyhjäkäyntiä

Tämä pätee elämään muutenkin. Nyt kuitenkin siltä kantilta, että ollaan tietyssä paikassa rajallinen aika.

Älä lähde suorittamaan, vaikka oletkin sopinut keskenäsi toimintasuunnitelman ja pidät siitä kiinni. Suunnitelman tarkoitus on vain saada sinut liikkeelle. Sen jälkeen pidä silmät ja korvat ja nenä auki (suu kannattaa pitää kiinni, paitsi puhuessa ja syödessä). Olet reissussa siksi, että kohtaisit jotain ennenkokematonta. Se ei onnistu, jos paahdat tukka putkella paikasta toiseen tehtävälistaa ruksien! Kulkeminen itsessään on kokemista. Ota valokuvia, jos siltä tuntuu, mutta katsele paikkoja myös muuten kuin kameran läpi. Tiedät itsekin, etteivät kuvat toista todellisuutta aidosti, joten jos et koe sitä juttua juuri siinä, et pysty kokemaan sitä jälkikäteenkään kuvan kautta.

Kokemusten kerääminen vie paljon energiaa. Vieraassa ympäristössä se on vielä väsyttävämpää. Sovi keskenäsi, että välillä ihan vaan istutaan ja mietitään, että mitä on tullut koettua.