Parasta tänään: alakoulun kevätjuhla
Jos tarvitset vielä vahvistusta unelmillesi biologiseksi, adoptio- tai puolikkaaksi vanhemmaksi ryhtymisestä, käy alakoulun kevätjuhlassa.
Ainakin Käppärän koululla oli tänä aamuna taas niin hyvä setti ihanien ja osaavien lasten esityksiä ja yhteisöllisyyden tunnetta, etten näitä kokemuksia vaihtaisi pois! Pääsylippuja ei myydä, mutta sisäpiiriin päästäkseen on oltava kontakti alakouluikäiseen lapseen.
Äitipuolena olen osallistunut jo aika moneen juhlaan samassa salissa, joten tiesin kokemuksesta, ettei ilma liiku kovin hyvin, ja että takaovien ulkopuoleltakin näkee lavalle hyvin. Rouva J:n kanssa huokailtiin ihastuksesta, kun nautittiin upeista esityksistä, ja mielessäni siinä kiittelin asiantuntevien tapahtumajärjestäjien eli luokanopettajien osaamista: lyhyet ohjelmanumerot ja olemattomat odotusajat saivat ajan kulumaan nopeasti, ja ne toteutukset! Ja sitten, ehkä kirsikkana kakun päällä, kuudesluokkalaiset pojat marssivat uimalakit ja -lasit päässä kuviokellumaan lavalle järjestettyyn uima-altaaseen, ja lopuksi kuulimme, että koreografia oli – ei opettajien vaan – kuudesluokkalaisten tyttöjen suunnittelema! Meillä ei ole mitään hätää! 12-13-vuotiaat suomalaislapset pystyvät mihin tahansa! Ne ovat kauniita ja viisaita ja osaavia!
Ja ne saavat tuoda kaiken sen osaamisensa esiin siksi, että niillä on koulu, jonka opettajilla tuntuu olevan keskenään aika hyvä meininki, joka heijastuu oppilaisiin, joilla sitten taas on keskenään hyvä olla. Niin että kiitos, Käppärän opet ja oppilaiden kodit. Tuntuu hyvältä, että saan vielä seuraavatkin kymmenen vuotta käydä nauttimassa aikaansaannoksistanne.
