Huh, onneksi perjantaina on opetukseton päivä, ehtii sitten tehdä töitä! Välitunnit menee sähköpostin ja Wilman ja tärkeällä asialla olevien opiskelijoiden ja opettajien kanssa niin eihän siinä ehdi ajatella kunnolla mitään. Maanantaille pitäisi keksiä yhdet hyvät tehtävät ja sitä toista verkkokurssia pitäisi siirtää päästä ulos.

Niin se laajennuspiirustusten päivitys, joo. Mul on perjantaina etäpäivä, sovitaanko siihen puoleenpäivään?

No hei onhan se näppärämpää käydä avaamassa yhdistyksen tili yhdessä niin ei jää roikkumaan sitten. Pääsisin kyl perjantaina kaupungille, sopisko siihen?

Korjattavien tehtävien pino ja merkinnät ylös. Ensin täytyy silti katsoa sähköposti. Jaahas. Hoidetaan parit hyväksiluvut tästä ensin, juoksevat asiat pois roikkumasta. Ja eilisen koulutuksen koonnista tulikin mieleen että piti jakaa yksi juttu. Teenpä sen tässä nyt.

Suunnittelija soittaa ja kysyy, voiko tulla aikaisemmin. Sehän on hyvä, rauhoittuu sitten loppupäivä. No nyt ei kannata enää korjaamista aloittaa. Vilkaisen oman sähköpostin. Ja facebookin. Oho, jänniä juttuja.

Katsotaan suunnittelijan kanssa kellarin raput ja mummusaunan materialisoitumisen lopputilanne. Kiivetään vinttiin ja katselen hetken sieluni silmillä toteuttamatonta parveketta sellaisena, kuin sitä vuosi sitten suunniteltiin.

Suunnittelijan lähdettyä aloitan tarkastamisen. Pino on aika paksu. Jaan sen näin. Ekojen juttujen jälkeen vilkaisen taas työmaalle päin, yksi uusi palautus on tullut. Katson sen eka kun se on vaan yksi.

Sitten pankkiin, kyllä tässä jo ulkoilun paikka olikin. Lupaan vielä lähettää yhden jutun sinne heti kun pääsen takaisin kotiin. Heti, ettei unohdu. Samalla kaivan facebook-ryhmästä tavaraa ja tallennan sen oikeaan paikkaan. Ja oho, onpas taas jänniä juttuja.

No nyt on kyllä katsottava ne paperit loppuun, kun vielä on rauhallista aikaa jäljellä.

Lounastauko on ihan selvästi nyt.

Ja viimeiset tehtäväpaperit on nyt tässä. Merkkaan suoritukset. Laitan paperit muovitaskuun. Hyvä. Vielä on ne kaikki rauhallista aikaa vaativat luomishommat tekemättä. Luen opetussuunnitelmaa. En saa päätettyä, piirränkö paperille vai naputanko. Mietitään vielä. Mutta ne maanantain tehtävät. Niihin löytyy muuten varmaan jotain tästä kirjasta. Onpa kiva, että sain lipaston paikalleen ja kirjahyllyn yläkertaan. Taidan viedä noi takimmaisessa rivissä olleet kirjat muuten nyt sinne, muuten jää hoitamatta.

Koululainen saapuu ja mennään soittotunnille ja tullaan kotiin ja kaikki on kotona.

(Nyt ne on ulkona täyttämässä roskalavaa. Voisin suunnitella niitä tehtäviä. Kirjoitan tätä. Oi prokrastinaatio.)

Kummasti sitä yliarvioi yhden työtunnin keston ja siihen mahtuvan aikaansaannoksen määrän. Ensi kertaa varten valmistaudun paremmin.