Remppahommia: ulko-ovi
Tätä aamua oli odotettu hartaasti ja innolla. Ulko-ovi tilattiin kuusi viikkoa sitten, ja toimitus luvattiin tälle viikolle, asennuskin mahdollisesti, vaikka luultavasti ensi viikolle. Kuten kaikki markkinoinnin perusteensa opiskelleet tietävät, on aina parempi luvata vähemmän ja toimittaa enemmän kuin toisin päin. Asennus saatiin tälle viikolle. Hyvä Tommy!
Kaikki tytöt, 36- ja 70-vuotiaat mukaan lukien, kyttäsivät sisäoven raosta ja ikkunasta asennuksien edistymistä. Mummullekin siis tuli uusi ovi, ja kivempi oli odotella yhdessä se kolmisen tuntia, mikä asentajilla kahden oven kimpussa nokka tuhisi. Toistemme valintoja siinä ihastelimme ja onnittelimme hyvästä mausta. On kyllä niin kauniit ovet!
Äh, otin huonon kuvan: jos oikein tarkkaan katsot keittiön ikkunaa, huomaat, että niissä, kuten talon muissakin ikkunoissa, pikkuruudut ovat ikkunan yläosassa. Ovessa ne ovat alareunassa. Keskustelevat keskenään, katsokaas! Jännäsin vähän, miten kaksi ikkunaa asettuu oveen, mutta ihan juuri niin hienosti kuin toivoinkin. Talossa on alun perin ollut ruskeat pariovet, ja vaikka väri nyt vaihtui (punainen on usein ainoa oikea valinta), parillisuus palautui.
Mummun vanha ovi oli myös ruskea, mutta siinä oli ikkunoita. Tämä uusi on punainen, eikä siinä ole ikkunoita, koska oven vieressä niitä on, mutta ovessa ihanat tuommoiset leikkaukset! Tykätään niistä paljon!
Vaikka tässä nyt ulkonäkökysymys nouseekin päällimmäiseksi, niin varsinaiset syyt ovien vaihtamiseen olivat energiatehokkuus ja käyttömukavuus. Vanhat ovet olivat sen verran elämää nähneet, etteivät kaikilla ilmoilla toimineet enää ihan niinkuin pitää. Joinain vuoden takaisina kylminä ja kosteina aamuina jännitin, saako ekaluokkalainen turvonnutta ovea auki ja jos saa, saako kouluun lähtiessään sen kunnolla kiinni. Ja tänään, kun asennuksen aikana tietenkin oli lävet auki kahdeksanasteiseen sadeilmaan, sammutin ilmalämpöpumpun (nyt on jo muutamana päivänä ollut vielä viileämpää, ja olen meinannut vihjata, että josko laitettaisiin lämmitys päälle) ja tiedättekö mitä: ei ole tarvinnut laittaa päälle vieläkään! Mies naureskelee ja sanoo, että ulkona on kymmenen astetta lämmintä, että ei kai mitään pumppuja tarvita… No, kyllä eilen tarvittiin. Olen tosi iloinen uudesta ovesta. Ihanaa.
Ajattelee feng shuista mitä tahansa, niin minusta siitä kannattaa ajatella samalla tavalla kuin muistakin tuhansia vuosia hengissä selvinneistä vanhoista tarinoista. Jos ei niissä olisi totuuden siementä, niitä ei olisi toisteltu. Feng shui -oppaat kehottavat panostamaan sisäänkäynnin edustavuuteen, koska sitä kautta taloon tulee hyvää energiaa. Sitä voi sanoa qiksi tai hyväksi meiningiksi, mutta joka tapauksessa on kivempi tulla kotiin ovesta, joka ei narise ja jota ei tarvitse töniä. Se ihan kutsuu luokseen ja aukeaa kuin itsestään. Siitä on kiva tulla kotiin.