Tag: #kasvaminen

Muistatteko Hittimittarin? Sori nuoriso, tämä on taas tätä osastoa… Joskus kahdeksankymmentäluvun lopulla näin ohjelmassa seitsemän-kahdeksanvuotiaan mielestä vähän pelottavan videon, jonka lopussa pörrötukkainen, tuskaisen näköinen nuori mies istui sähkötuolissa. Biisissä oli hurjuudessaan jotain melkein magneettista, mutta video oli jo liikaa. Joskus yritin miettiä, että mikähän se oli, mutta – tiedättehän, aikana ennen useampia televisiokanavia ja internettiä, […]

Mä oon ulbaani Kelttu. Halvoin pääsen kaupungille, useemmin Puuvillaan. Tänään olin toisten isojen tuttojen kaa eka Heses, sit ostaas kalkkii ja vettä ja sit mentii leffaa. Mä näin kun kaikki muutki kaveli kälet taskus tosi nopeesti ni mä otin heti mallia. Äiti ihan havahtui kun mä ihastelin ku oon niin tuulikas  ja iso tutto. Isotkin […]

On kaksi syytä, miksi otsikoin tätä sarjaa ärsyttävästi kuukausilla. Ensimmäinen on se, että se häivyttää vertailun, ainakin toivon niin: tämä lapsi ei ole mikään mittapuu kenellekään muulle kuin itselleen, ja häntä itseään varten nämä jutut kirjoitan. Jotta jonain päivänä muistaisin kertoa ne hänelle. Toinen syy on se, että aika pysyy perspektiivissä. Vauvan äitinä ajan kuluminen […]

Pyörän soittokellosta lähtee pelkkää rohinaa. Hidastan ennen kuin huikkaan edessä vierekkäin kävelevälle pariskunnalle, että ”mun kello on rikki, anteeksi, mut voidaanko tulla tästä?” Ohituksen jälkeen Kerttu kysyy, keitä ne oli. En tuntenut, sanoin, mutta paljastin vielä, että kyllä ihmisille voi puhua, vaikkei niitä tunne. ”Voi vaikka sanoa että mulla on Veela, niinkö?” ”No joo, tai voi […]

Aikaisen lähdön aamuina iskä on vielä kotona kun mennään alakertaan. Minä saan syödä aamupalan rauhassa, kun pieni tyttö käpertyy ison miehen syliin sohvalle. Siinä ne hissun kissun pukevat samalla, kun katsovat jalkapalloa tai muuta urheilua. Tyttö tarkkailee, on kiinnostunut tuomareiden hommasta ja suorastaan liimaantuu peliin. Kun alettiin puhua talven tulosta, kolmevuotias muisti heti, että sitten […]

Nyt ne on ohi. Ainakin melkein. Vielä juhlitaan päiväkodissa ja Mummon ja Vaarin kanssa, mutta muuten nämä synttärit on juhlittu. Lokakuussa oli kolmet muutkin ihan lähipiirin synttärit juhlittavana, joten sukulaisia on nähty tässä kuussa moneen otteeseen eri paikoissa. Sitten nämä meidän nuorimmaisen juhlat sattuvat meidän syyslomaviikolle, joten osa lomasta kuluu väistämättä järjestämiseen ja juhlimiseen, mikä […]

Ei varmaan ole parasta tapaa hoitaa tätäkään asiaa. Olemme saaneet lapsen, jonka kehonhallinta on selvästi hyvä. Jo mahani sisällä se tykkäsi etupäässä venyttää itseään kummallisiin asentoihin, sai ehkä siitä jotain mielihyvää. Sittemmin huppaaminen ja juokseminen on olleet sen elämän tärkeimpiä asioita, ja uiminen, ja juuri tänä aamuna se harmitteli, kun ei vielä ole päässyt luistelemaan. […]

Ei ei ei ei ei, kenelläkään meidän huushollissa ei ole nyt juuri kuukautiset alkaneet. Tuli vaan Lilyn Toimituksen blogin julkaisusta inspiraatio, ja juuri siksi, ettei asia ole ajankohtainen, voin siitä kirjoittaa. Onhan nämä nyt kuitenkin vähän herkkiä asioita. Oli kokoonpano mikä hyvänsä, meidän perheessä on enemmän potentiaalisia menstruoijia kuin ei-potentiaalisia. Miehen lapsuudenkodissa suhdeluku oli päinvastainen, […]

Nyt on taas joku aika, vaihe: kolmevuotias kaikessa selostuksessaan ja söpöydessään käy hermoille (”äiti! äiti! äiti! äiti! äiti! äiti!”), ja kun se pitää hetken taukoa, muistan yhtäkkiä sen ajan, kun bonustytär oli suunnilleen saman ikäinen. Sekin pörräsi siinä jaloissa koko ajan, mikä tietenkin oli silloin ja varsinkin nyt jälkikäteen ajateltuna hirvittävän suloista ja hyväksyvyydessään suorastaan […]

”Mä oon oikee plinsessa ku mul on kluunu.” Kerttu on siinä iässä, jossa taiteillaan nokkeluuden ja pikkuvanhuuden rajamailla. Eilen lähdettiin kauppaan. (Takana ovat ne ajat, kun vietettiin Miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa ruokaostoksilla. Kerttu haluaa mukaan. ”Luokakauppa on mun lempi!”) Lapsi nappaa eteiseen jämähtäneet vauvojen kuminauhalliset aurinkolasit, ujuttaa ne päähänsä ja toteaa tyytyväisenä: ”Mä olen tuulikäs.” […]