Tag: #kasvaminen

(Tämän tekstin julkaisin alunperin 19.7.2016. Sitten postin sen. Nyt se on tässä taas.) Juuri oli aamulla puhetta herra K:n kanssa siitä, miten lapset viihtyvät autossa. Kerttu valittaa ääneen, koko ajan, vikisee, se kai kuuluu ikäänkin. Kyseenalaisilla argumenteilla vielä: ”mut äiti me ei olla KOSKAAN syöty!”   ”Mikä täs kestää? Mikä. Täs. Kestää?” Ja sitten puskista: […]

Äitipuoliurani toiset rippijuhlat on nyt juhlittu, ilman suurempia paineita, koska vastaavat bileet vedettiin läpi melkein samalla kokoonpanolla onnistuneesti jo pari vuotta sitten. Omalta osaltani roolin löytymistä helpotti tietysti Kertun olemassaolo, koska viimeksi se oli vielä ihan vauva ja nytkin vaarallisessa päiväuniajassa seikkaileva leikki-ikäinen, joka vaatii silmälläpitoa sen verran, etten pysty pohtimaan esimerkiksi sitä epäolennaisuutta, että […]

Yleensä olen aina kallistunut maalivahteihin ja basisteihin, myötäsyntyisesti, ihan niin kuin kolmeen raitaan. Iik. Jatkuvasti täytyy tehdä uusia myönnytyksiä. Nyt on myös niin, että itse asiassa Black Sabbathia saan ilmeisesti kiittää kaikista (minun mielestäni eli absoluuttisesti) hyvistä rockbiiseistä, koska ne joko ovat niiden tai sitten sellaisten bändien, jotka ovat niitä kuunnelleet. Ozzy itse nyt vaan on […]

Aivan aluksi tahdon nostaa hattuani kaikille erityislasten vanhemmille, ihan riippumatta siitä, koetteko onnistumisia joskus tai ette koskaan. On vaatinut hirvittävästi rohkeutta ottaa vastaan vastuu lapsesta, joka ei seuraa mitään käyriä tai normeja. En osaa kuin kuvitella, mitä käytte läpi. Tässä ihan lähellä on asuntola tai hoitokoti tai joku muu korrektimmalla termillä kulkeva laitos erityisille ihmisille. […]

Tyynenmeren rannikon ilmasto sopi minun iholleni upeasti. Nyt, kun paluusta on reilu viikko, minulla on nuhaa ja ihottumaa ja hyttysenpistoja. Toisaalta ei kyllä ole ollut minkäänlaisia rutiinejakaan kotiutumisen jälkeen, niin että ei ihme. Nyt on taas vitamiinit ja seerumit kehissä. Heti paluun jälkeisenä päivänä olin täynnä tarmoa ja tarinoita ja tunsin olevani suuren ymmärryksen äärellä: […]

Se valitsee asunsa itse. Se juoksee kovaa, koska se on hienoa. ”Mä oon nopee!” Se arvostaa elämän hienouksia. ”Onpa kaunista!” ”Onpa hienoa!” ”Se on ihana!” Se ottaa hallittuja riskejä. Harjoittelee kiipeilyotteita lähipuiston köysistössä ja riemastuu, kun pääsee uuteen kohtaan. Irrottaa syvässä uima-altaassa otteen ensin äidin kyljestä, sitten sormesta ja painaa yksin menemään pelkkien kellukkeiden varassa. […]

Ehkä ette ylläty, kun kerron, että olen ollut ahkera päiväkirjailija. Inspiraation sain alunperin omalta Mummoltani, joka kirjoitti mustakantisiin vihkoihinsa säätilat ja päivän tapahtumat. Olin seitsemänvuotias hänen kuollessaan, ja kuvittelen, että niihin aikoihin päiväkirjat ilmestyivät minunkin silmieni eteen. Olisi jännä lukaista niitä nyt tällä elämänkokemuksella, mutta jo sen ikäiselle jäi muistiin Mummon selostukset naapuruston naisten kokoontumisista, […]

Oota mää laitan eka yhtäkkii nää solmukset. Näin sanoo kohta kaksi- ja puolivuotias Kerttu. Se on se meidän kaljumpi ja hiljaisempi pieni lapsi, joka puhumaan opittuaan vakaasti kertoi meille olevansa poika. Sen isosisko syntyi paksun mustan kuontalon kanssa ja höpötteli jo alle vuoden ikäisenä ilmeikkäästi omalla kielellään, ja siihen verrattuna tämä vaaleasuortuvainen ja vähäjokelteluinen lapsonen […]

Käytiin tervehtimässä hyvin nuorta ihmistä ja yhtä tuoretta äitiään. Pohdittiin kotona kovasti, mikä olisi parasta mahdollista viemistä, ja päädyttiin yhdessä siihen, ettei ole rotinaperinteen voittanutta. Vauva ei vielä tarvitse muuta kuin vanhempansa, mutta vanhempiakin pitää huoltaa. Vein lohi- ja kinkkukiusausta. Muistelin, että ekoina viikkoina tarpeen vaatiessa vaikka laatikosta suoraan lusikoitava ruoka tuntui usein olevan liian vähissä. Äiti […]

Mina olen Kelttu. Juuso ei saanu menna ulos pelaamaan. Juuso oli vaha pikee. Juusolla oli paha mieli. Mm. Mina jumpassa olin, Anna ja Elsa ei lohduttanu minua. No koska minuun sattui, tanne. Koska äiti tönasi. Mina huijasin! Mulla oli kiva paiva! Mina olin koulussa, Päkkälän koulussa. Matikalla. Mita kello on? Onko se kahleksan? (Milloin?) Kakshtoishta! […]