Viikkoraha, kotityökorvaus vai muu: jatkuu
Puolitieteellinen tutkimus kahdeksanvuotiaan suhtautumisesta rahan ansaitsemiseen kotityövastuuseen tutustumisen ohella on edennyt tiedonkeruuvaiheen puoliväliin.
Alun perin 2×10 suorituksen listaa lisättiin 100%, kun koehenkilö innostui ansaitsemismahdollisuudesta. Ensimmäisen viikon into lässähti kuitenkin hetkeksi, ja tokaluokkalaista piti vähän kannustaa jatkamaan. Kymmenen suoritusta kertyi vajaassa kahdessa viikossa. Tässä vaiheessa äiti jo huolestui, koska käteisen määrä lompakossa ei suinkaan ole vakio, eikä sieltä automaattisesti joka viikko löydy palkkion maksuun vaadittavia varoja. Seuraavien kymmenen suorituksen keräämiseen kului kuitenkin jo kuukausi, eli jatkuvaa tarvetta kolikoille tai pikkuseteleille ei sittenkään päässyt syntymään. Tarkkasilmäinen vanhempi oli huomaavinaan, että joitain suorituksia saattoi innokkaalta kotityöntekijältä jäädä myös merkitsemättä, mikä sinänsä oli positiivista, koska palkkion mahdollisuuden unohtaminen saattaa enteillä itseohjautuvan toimintatavan syntymistä, mikä onkin puolitieteellisen tutkimuksen yksi tavoite.
Kymmenen suorituksen kokonaisuuksiin päädyttiin alun perin viisaan neuvolantäti Heiskasen neuvoa seuraten: saavutettava matka ei saa tuntua lapsesta liian pitkältä. Vastaavaa palkkiotaulukkoa käytettiin aikanaan koehenkilön opetellessa neljävuotiaana pysymään sängyssä koko yön. Alun perin äiti oli silloinkin askarrellut kymmenen leiman tavoitteen, joka neuvolantädin neuvosta leikattiin puoliksi, kun eteneminen pysähtyi. Pienelle ihmiselle viisi leimaa oli tavoitteena käsitettävä ja siksi saavutettavissa ja motivoiva. Kahdeksanvuotiaalle kymmenen suoritusta kuitenkin näytti olevan juuri sopiva tavoite.
Lukuisista suoritusvaihtoehdoista koehenkilö näytti suosivan kahta: astianpesukoneen tyhjennys ja roskiksen vieminen. Vessan pesemisen koehenkilö ilmoitti heti aluksi olevan poissuljettu vaihtoehto.
Tutkimus jatkuu lähinnä motivaation ylläpidon tarkkailun osalta vielä toisen 2×10 suorituksen osalta, minkä jälkeen koehenkilö haastatellaan ja jatkotutkimuksen tarvetta tarkastellaan.
Jatkotutkimuksen kohteeksi voisi harkita erisuuruisten palkkioiden asettamista eri tehtäville, sekä suunnitelmallisempaa ohjausta eri tehtävien pariin. Tätä kautta kotityövastuun kantaminen saattaisi laajentua uusille alueille.