Lumimaan lumoissa

 

Itsenäisyyspäivän viettoa Suomen kansallismaisemissa Kolilla, ei voi valittaa!

Täältä monet taiteilijat ovat hakeneet inspiraatiota luovaan työhönsä, enkä ihmettele lainkaan, sillä maisema on itsessään kuin kuvankaunis taideteos, henkeäsalpaavan upea. 

Onneksemme päivänä, jolloin kapusimme Ukko-Kolin huipulle, aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Iltaa kohti (tai oikeastaan iltapäivää, täällä pimenee jo kolmen paikkeilla) taivas sai vaaleanpunaisen hehkun. Auringon painuessa mailleen se jätti tulenpunaisen jäähyväisen taivaanrannalle ja luovutti koko taivaankannen täysikuun estradiksi.. k-a-u-n-i-s-t-a ja rauhallista  :) 

Vähän Kolin historiasta, itsenäisyyspäivän kunniaksi…

1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomen taidekentällä vaikutti kansallisromantiikka ja karelianismi. Taiteilijat ihannoivat suomalaisuutta, Kalevalaa ja Karjalaa ja hakivat inspiraatiota koskemattomasta luonnosta. Lisääntyvä tekninen kehitys herätti kaipuun luontoon. Kansallistunne kuohui poliittisen tilanteen takia, mikä heijastui myös taiteeseen. Kolin maisema alkoi symboloida isänmaan kasvoja.

Taiteella oli suuri vaikutus siihen, että saamme yhä ihailla Kolin jylhää maisemaa, sillä Eero Järnefeltin teos, ”Syysmaisema Pielisjärvellä”, teki suuren vaikutuksen metsähallituksen ylitirehtööriin, joka omalta osaltaan varmisti, että Kolin keskeiset osat ostettiin valtiolle vuonna 1907.

The Earth without ”art” is just EH! Mukavaa viikon alkua! :)