10 x Lempiravintolani Tallinnassa

Vanhempieni sukupolvi tuntee Tallinnan suurelta osin alkoholinnoutomaana, kun taas itseni ikäiset ja nuoremmat ajattelevat yhä useammin Tallinnaa huippuravintolakokemusten luvattuna maana. Ja ihan syystä! Tallinnassa ei ole niin nöpönuukaa mihin raflaan astut sisään, todennäköistä on, että kokemus on erittäin miellyttävä (poislaskien pääaukion ravintolat! En tiedä mikä siinä on, että kaikkialla turistikeskittymissä ravintoloiden laatu on aina nätisti sanottuna kallista paskaa… Miksei turistimassoille voida tarjota kunnollista ruokaa?)

Tässä 10 omaa lemppariani ja suositustani Tallinnan ravintoloista (tähän mennessä) ei-missään-järjestyksessä:

Pegasus

Pegasus on supersuositun Rataskaevun sisarravintola, johon porukkaa yleensä ohjataan, jos/kun Rataskaevussa ei ole tilaa. Ja ei ole muuten tippaakaan huonompi valinta. Ravintola sijaitsee muutaman askeleen päässä Vapaudenaukiolta Vanhan Kaupungin suuntaan ja on tyyliltään rento, virolainen ja siellä suositaan sesongin raaka-aineita. Eksoottisin ateriani siellä oli villisikapihvi. Pegasus on vanhempieni lemppari Tallinnassa ja itsekään en ole koskaan pettynyt mihinkään, mitä ravintolassa on eteeni kiikutettu.

F-hoone

Telliskiven hipster-alueella sijaitseva ravintola on varmasti suurimmalle osalle jo tuttu. Kaikki tänne tulevat suomalaiset tuntuvat puhuvan paikasta. Eikä suotta! Miljöö on sanalla sanoen cool: vanhassa, todella korkeassa tehdasrakennuksessa riittää tilaa useammalle syöjälle ja meininki on rento. Menusta löytyy kaikille jotain.

Ensimmäisellä vierailullani en löytänyt perusteita sille hypetykselle, mitä ravintola on jo vuosien ajan nauttinut. Tilaamani curry oli todella mauton ja vaikka pyysin ekstrachiliä, siitä ei ollut tietoakaan. Mutta ilmeisesti kokilla saattoi silloin olla huono päivä, sillä seuraavalla kerralla tilaamani falafel-salaattiannos oli täydellisyyttä hipova. Ja todella täyttävä! Suosittelen myös tilaamaan mukaan kakkupalan (tai kolme).

f-hoone.jpeg

f-hoone2.jpeg

Kolm Sibulat

Oikein: Suomeksi ravintolan nimi on siis Kolme Sipulia. Tämä on listallani uusin kokeilu ja ai että, voisko joku tulla kylään, jotta pääsen tuonne uudestaan?! Paikka on keskustan ulkopuolella lähellä Telliskiveä, mutta taxi keskustasta ei neljää euroa enempää maksa, joten ehdottomasti kannattaa käydä kokeilemassa! Ravintola sijaitsee vanhassa, hieman ränsistyneessä puutalossa, mutta sisällä ränsistymisestä ei ole tietoakaan. Ruoka on fine-diningia, mikä ei kuitenkaan näy hinnassa. Suosittelen erityisesti kokeilemaan vaikka alkudrinkkinä hilla-gin and tonicia. Itse olin tällä kertaa kasvismeiningillä liikkeellä, mutta listalta löytyy myös esimerkiksi tonnikalapihviä (johon ei Tallinnassa usein törmää) sekä kanaa ja possua.

Kaks Kokka

Tämä taisi olla ihan ensimmäisiä ravintolakokemuksiani Tallinnassa tänne muutettuani. Olen käynyt ravintolassa noin puolen vuoden välein ja ikinä ei tarvitse pettyä. Kyseessä on vähän hinnakkaampi ravintola, mutta ei edelleenkään lähelläkään suomalaisia fine-dining-hintoja. Kuten monissa muissakin ravintoloissa täällä, Kaks Kokassa keskitytään sesongin herkkuihin ja ruoka on tyyliltään virolaista, eli freesiä!

Unohtumattomin ruokakokemukseni oli tässä ravintolassa: ankkasalaattialkuruoka, joka vei myrskyisenä helmikuun päivänä mielen suoraan kesämökille, lämpimään keskikesään ja kesän tuoksuun. Valitettavasti kyseistä salaattia ei ole enää pitkään aikaan saanut ravintolasta, mutta siinä oli annos, jota en tule luultavasti koskaan unohtamaan.  

kaks.jpeg

NOP

Ehkä maailman paras lounasravintola. Pieni siniharmaa puutalo sijaitsee Kadriorgin alueella vain kymmenen minuutin kävelyn päässä Vanhasta Kaupungista. Ravintola erikoistuu luomuruokiin ja heillä on ehdottomasti Tallinnan paras aamiaislista, jonka valikoima on täynnä tuoretta ihanuutta. Ravintolan yhteydessä on pieni luomukauppa, josta saa vaikka mitä pastasta granolaan ja tuoreisiin vihanneksiin. Myös NOPissa leivotaan joka aamu mitä ihanampia kakkuja ja piirakoita, joita kannattaa tilata kahvin kyytipojaksi tai mukaan.  

Elevant / Villa Thai

Jos tekee mieli hyvää aasialaista ruokaa, niin nämä kaksi ovat erinomaisia vaihtoehtoja. Villa Thai sijaitsee melkein NOP:in naapurissa, ihan kulman takana Tallinnan Yliopistosta ja Elevant taas ihan Vanhan Kaupungin ytimessä Vene-kadulla. Molemmissa on sisustuksen osalta otettu aasialainen teema todella hyvin haltuun ja ruoka on erinomaista. Villa Thaissa valikoima on hieman laajempi kun taas Elevant keskittyy pelkästään intialaiseen ruokaan. Villa Thai on aivan toimistomme edessä, joten siellä tulee itse käytyä lounaalla viikottain. 

Leib Resto & Aed

Vanhassa Kaupungissa hieman piilossa sijaitseva Leib Resto oli pitkään ravintola-bucket-listilläni ja kun viimein pääsin kokeilemaan eräänä pimeänä talvi-iltana paikan tarjontaa lumouduin heti ovesta sisään astuessani. Paikka on vähän samantyylinen kuin Rataskaevu: pienen baariaulan jälkeen lähtee useampi kapea käytävä kiemurtelemaan pitkin ikivanhaa kivimuuria ja käytävien perältä löytyy pieniä, erittäin tunnelmallisia huoneita. Itse pääsimme alakertaan aivan Uus-kadun varteen pieneen ja aika romanttiseen tilaan.

Tämä ravintola on taas sieltä hinnakkaammasta päästä, mutta ruoka oli kyllä jokaisen sentin arvoista! Useissa paikoissa pöytään tuodaan heti aluksi paikallista, itse leivottua leipää sekä merisuolalla maustettua voita ja Leibissä kyseienen leipä oli ihan omassa sfäärissään. En osaa sanoa millaiselta paikka näyttää kesällä, mutta itse menisin uudestaan vuoden pimeimpinä aikoina, sillä Leibissä on aivan oma tunnelmansa silloin.

Pull

Yksi Tallinnan uusimmista tulokkaista on tammikuussa Rotermannin alueelle avattu pihviravintola Pull. Pihvi on sellainen juttu, että jos se ei ole tasan oikein valmistettu, niin koko päivä menee pilalle. Ja Itä-Euroopan maissa riski tällaiselle tilanteelle on usein suuri. Mutta onneksi meillä on Pull! Todella laadukasta, paikallista lihaa: löytyy sikaa ja nautaa, mutta myös kalaa ja omaa suosikkiani, ankkaa. Hinnat ovat virolaisittain korkeat, mutta kun vertaa Suomessa pihvien hintoihin ja sitten miettii vielä laatua, niin mielelläni maksan 25€ Pull-pihvistäni. 

pull.jpeg

NOA

Turkuun avattiin juuri samanniminen ravintola (tosin kahdella O:lla), mutta se ei pysty kilpailemaan tämän Viro-version kanssa kun puhutaan ravintolasta avautuvasta näkymästä. NOA sijaitsee itse asiassa Tallinnan ulkopuolella Viimsin alueella aivan meren rannalla. Rakennuksen arkkitehtuuri on Alvar Aalto-maisen simppeli ja lainehtiva, ja sisustus todella miellyttävä. Ravintolan peräseinä on pelkkää lasia, jonka takana levittäytyy Itämeri sekä Tallinnan siluetti. Ruoka on erinomaista, mutta minulle riittää tässä ravintolassa jo pelkästään sen miljöö ja se rento fiilis. Voisin vain istua ravintolan terassilla ja tilata cocktailin toisensa perään. 

Sfäär

Kaikki varmaan tietävät A-terminaalista Vanhaan Kaupunkiin matkalle osuvan Scotland Yard-pubin. Jos haluatte seurata keski-ikäisten, suomalaisten pariskuntien kännistä tappelemista, suosittelen kyseistä paikkaa. Itse siirtyisin pari ovea pubista satamaan päin. Samasta rakennusrivistöstä löytyy aiemmin mainitsemani Kaks Kokan lisäksi Sfäär-ravintola, joka on huomattavasti rennompi mesta. Ravintolan yhteydessä on myös kauppa, johon voitte mennä katselemaan omalla vastuulla; riski kukkaron kevenemiselle on suuri, sillä sieltä löytyy ihan liikaa kaikkea ihanaa. Shoppailun lomassa voi sitten tilata myös ruokaa, joka Sfäärissä on laadultaan erinomaista. Paikka on kuitenkin pieni ja suosittu, joten pöytävaraus on suositeltava.

+ SPOT

Bonuksena voisin mainita vielä entisen työharjoittelijamme testaaman SPOT:in, joka sijaitsee ihan Vanhan Kaupungin alussa. Alue on sen verran turisteikas, että se laittaa väkisinkin miettimään, kuinka laadukas kyseinen paikka voi olla, mutta koska harjoittelijamme on yhtä paljon hyvän ruoan perään kuin minä ja koska myös ravintolan nettisivuilta sai positiivisen vaikutelman, tämä on ravintola-bucket-listilläni seuraavana vuorossa. Onko joku jo ehtinyt kokeilla?

Tai tuleeko muita hyviä Tallinnaravintoloita mieleen? Kaikki ehdotukset otetaan ilolla vastaan!

Kulttuuri Ruoka ja juoma Suosittelen

Onnea on olla vähän hullu!

Koska viimeksi teit jotain älytöntä? Miksi se oli älytöntä? 

Lapsesta asti olen ihmetellyt ihmisiä ja miksi ne ovat sitä mieltä asioista, mitä ovat ja miksi ne toimivat, niinkuin toimivat. Olen aina ollut kova kyseenalaistamaan normeja ja sääntöjä (äiti raukka…) ja tehnyt mitä itseäni lystää välittämättä siitä mitä muut ovat tekemisistäni mieltä. Tämä on aiheuttanut välillä pieniä epäselvyyksiä, kun minulle ihan normaali asia onkin ystävilleni tai perheelleni jotain omituista, älytöntä.

blog1.jpeg.jpg

img-20170726-wa0002-01.jpeg

Hullutteluun ryhtymistä tietysti auttaa jos olet jo valmiiksi vähän yllytyshullu. Minulle voi ehdottaa mitä vaan, olen melko varmasti heti mukana. 

Ehkä suurin hulluus, jonka olen (tähän mennessä) toteuttanut oli muutto Slovakiaan. Takana oli puolitoista vuotta työttömyyttä ja eräs päivä seinä tuli vastaan, meni yksinkertaisesti hermot, kuppi nurin, pinna poikki. Ja italialaistyyppisen temperamentin omaavana hermojen meneminen saattaa tarkoittaa ihan oikeasti huonekalujen uudelleenpaikoitus- ja/tai muotoilutilannetta. Tällä kertaa hermot vaan menivät vähän isommalla skaalalla: suutuin Suomelle, suomalaisille ja suomalaisuudelle. Screw you all, I’m getting out of here!

Hain töitä ympäri Eurooppaa ja kuukauden päästä minulla olikin taskussa uusi työpaikka maassa nimeltä Slovakia. Suomalaisen koulutuksen omaavana hävettää vähän myöntää, mutta oli ihan Googletettava, että missäs se semmoinen on. En siis tiennyt yhtään mihin olin menossa, enkä sen vuoksi odottanut reissulta mitään, en kerta kaikkiaan osannut. Ystäviltä ja perheeltä kuullut kommentit vaihtelivat ”rohkea”:sta ja ”hullu”:sta ”et oo saatana tosissas!”-tyyppiseen. Nyt jälkeenpäin voin kertoa, että lähteminen oli loppujen lopuksi paras asia, mitä olen elämässäni tehnyt!

blog2.jpg_2.jpeg

img-20170726-wa0001-01.jpeg

Viimeisin ”älytön” asia minkä olen toteuttanut oli päätös muuttaa Slovakiasta Viroon, vaikka elämäni Slovakiassa oli lähimpänä täydellisyyttä, mitä se on koskaan ollut. Tiesin, että menettäisin muutossa kaiken, mitä arvostin Slovakiassa eniten: aurinko, lämpö (+36 astetta on ihan sopiva!), vuoristot ja mahdollisuus matkustaa naapurimaihin ja kauemmaskin ilman lentämistä, ihmiset, jotka kielimuurista huolimatta ovat aina valmiita auttamaan ja työ yrityksessä, jossa minulla oli mahdollisuus tehdä uraa.

Idiootti. Hoin tätä itselleni samalla kun irtisanouduin ja otin vastaan työn Tallinnasta. Jopa äitini huomautti minulle, että niin ihanaa kuin se onkin, että muutan lähemmäs kotia, niin elämältä Virossa ei kannata odottaa samoja asioita kuin Slovakiassa. Tottakai Viro oli pettymys, mutta koska olen tehnyt äkkinäisiä ja radikaaleja päätöksiä elämässäni jo kymmenen vuotta, niin osaan ottaa isotkin vastoinkäymiset ja pettymykset vastaan eri tavalla kuin vaikka viisi vuotta sitten.

blog1_4.jpeg

Ja nyt kun täälläkin on tullut se maaginen puolentoista vuoden raja vastaan, niin olisi taas muutoksen aika! Tällä kertaa ajattelin vaihtaa alaa. Kokonaan. Sekä työtä, että alaa, molemmat tietysti sellaisia, joista minulla on hyvin minimaalisesti ennestään tietoa ja kokemusta. Ei oo muuten helppoo… Mutta kun mietin näitä omia elämänvalintojani tähän mennessä, niin en ole ilmeisesti koskaan halunnut, että elämäni olisi erityisen helppoa. Haluan haastetta, prkl! 

Ja miksikäs ei. Maailma muuttuu ympärillämme niin nopeasti, että meille käy kohta niinkuin haille: vain liikkuvat yksilöt selviävät. Joten nyt jos koskaan kannattaa lopettaa se epävarmuuden ja epäonnistumisen pelkääminen ja kun joku seuraavaksi ehdottaa sinulle jotain aivan päätöntä, pysähdy hetkeksi ja mieti miksi se on mielestäsi niin päätön idea… Vai onko sittenkään.

Omat ”hullut” ideani ovat olleet aika ison skaalan juttuja, mutta niiden vuoksi olen paljon onnellisempi ja itsetuntoni on ehjempi kuin jos olisin vain tyytynyt osaani Suomessa ja jäänyt taistelemaan tuulimyllyjä vastaan niinkuin sadat ja tuhannet muut työttömät. Mutta jo pienistäkin ”hullutuksista” on apua, koska niiden jälkeen olet taas vähän rohkeampi ja avoimempi seuraavan tilaisuuden tai haasteen kohdatessasi.      

 

*Kuvat vaellusreissultamme Tatra-vuoristoon Slovakiassa, reissu jolla kirjaimellisesti ylitin itseni ja menin mukavuusalueeni ulkopuolelle big time 🙂

Hyvinvointi Mieli