Lienee aika selittää palstani nimeä hieman.
Minä en ole keskitien ihminen, vaan riemastun ääripäistä. Hyvänä päivänä syleilen koko maailmaa ja huonona haistatan pitkät sille. En osaa olla ”normaali” – olen aina joko päivänsäde tai mörökölli. Tämä näkyy myös asioissa, joista pidän.
Jos minulla ei olisi ihmisiä, jotka pitäisivät jalkani maassa, saattaisin muistuttaa hyvinkin paljon erästä ulkoministerin eron aiheuttanutta tekstaribimboa. Mitä enemmän pinkkii ja glitterii, sen parempi! Hello Kitty kuuluu lempiasioihini myös, tietenkin, ja läppärini on kauniin vaaleanpunainen.

Yllä käsitykseni kauniista joulukoristeista. Cupcakes and glitter, of course!
Koska ääripäät kuuluvat olennaisena osana elämääni, vaatekaappini sisältö onkin sitten suurimmaksi osaksi mustaa. Käytän tummia vaatteita, koska en uskalla erottua. Musta on turvallinen väri, jonka taakse voi piiloutua silloin, kun vähän jännittää. Eikä kukaan katso pahasti mustiin pukeutunutta, sillä tummista sävyistähän on tullut hevikansamme tunnusmerkki.
Sielultani olen kuitenkin pääpiirteittäin iloisen kirjava joukko kirkkaita värejä. Keltaista, oranssia, pinkkiä, turkoosia ja punaista löytyykin useimmiten asusteistani, kuten kaulahuiveista ja koruista. Vain harvoin pukeudun mustaan päästä varpaisiin.

Vaikka olenkin päällepäin ujo ja jopa tympeä, pintani alla kuplii iloinen luonne, joka pääsee valloilleen vasta silloin, kun olen tuttujen ihmisten seurassa. Se on harmi, mutta teen töitä joka päivä päästäkseni kuorestani ulos. Se on hidas prosessi, mutta onneksi minulla on koko loppuelämä aikaa.
Vanhoista tavoista poisoppiminen vaatii mukavuusalueelta poistumista, ja se on yksi pelottavimmista asioista maailmassa. Oma tapani on edetä veteen hiirenaskelin, ei heittäytymällä altaan syvään päähän 10 metristä. Kannattaa olla itselleen armollinen. Lorelai Gilmoren sanoin, ihmistä ei määritellä hänen tekemiensä virheiden, vaan virheisiin suhtautumisen perusteella. Jos kaadut, alatko itkeä häpeästä vai repeätkö raikuvaan nauruun?

Joudun aina vähän häpeilemään makuani, sillä olen pian 22 ja toivon lahjaksi kaikenlaista lapsekasta. Onneksi olen löytänyt rinnalleni miehen, joka hyväksyy tämän piirteen täysin. Olisi kamalaa olla suhteessa, jossa täytyisi esittää muuta kuin on.
All in all, överirakkaus on mielentila ja asenne. Överirakkaus tarkoittaa sitä, kun liika ei ole vielä puoliksikaan tarpeeksi. Aina vain isompaa, suurempaa ja kirkkaampaa, kiitos!