Torstain tipsi: Papaijasalaatti

Papaijasalaatti_1.jpg

Vinkki viitonen taisteluun ilmojen kylmenemistä vastaan: Syö jotain kesäistä, mausteista ja raikasta niin hetkellisesti olet taas helteisissä fiiliksissa. Varsinkin jos chiliä on ripsahtanut ruokaan siinä määrin että hikeä alkaa puskemaan oikein urakalla 😉

Torstain tipsinä siis tällä kertaa kesä lautasella, eli papaijasalaatti. Inspiraatio tähän annokseen tuli viime kertaiselta Singaporen matkaltamme, jossa kävimme kivassa pienessä paikallisten suosimassa thaimaalaisravintolassa syömässä pariinkin otteeseen mango- ja papaijasalaattia. Ensimmäisellä kerralla unohdimme mainita maagiset ”Less spicy” sanat ja annoksissa oli tulista chiliä ihan huolella… Maut olivat silti niin hyvät, että näin 7 kuukautta myöhemmin kyseistä salaattia muistelen edelleen lämmöllä.

 

Papaijasalaatti_4.jpg

Googlettelin aikani reseptejä kunnes löysin täältä mieleiseni. Papaijasalaattiahan tarjotaan perinteisesti naposteltavina pikkuannoksina, mutta minä ainakin tykkään tästä niin paljon, että syön sitä reiluna annoksena joko alkupalana tai jopa ihan lounaana… Oikeasti papaijasalaattiin kuuluisi veitsellä leikata ainekset tulitikun kokoisiksi suikaleiksi, mutta tämä ei olisi tipsi, jos ei ohjeessa olisi jotain kokin uurastusta helpottavaa vinkkiä. Kuten kuvastakin näkyy, oikaisin sen verran että vaihdoin pilkkomiset raastamiseen ja suosittelen sitä teillekin.

 

Papaijasalaatti (4 annosta)

Tarvitset:

  • 1 papaija (poista siemenet, kuori ja raasta isolla terällä) 
  • 3-5 porkkanaa (kuori ja raasta isolla terällä)
  • pala purjoa tai muutama kevätsipuli (pese ja pilko pieneksi)
  • kourallinen suolapähkinöitä tai paahdettuja cashewpähkinöitä rouheena
  • Valinnainen: rasiallinen kirsikkatomaatteja (puolikkaiksi halkaistuna)

Kastike:

  • 1-2 valkosipulin kynttä murskana
  • 1 lime (purista mehu)
  • 1 rkl palmu- tai fariinisokeria
  • 1 tl tamarinditahnaa (jos tätä et löydä lähikaupasta niin pärjäät ilmankin)
  • 2 rkl thaimaalaista/aasialaista kalakastiketta (tämä on must!)
  • 1 tl öljyistä chilitahnaa (käytin srirachaa, vaikkei se niin öljyistä olekaan)
  • tuoreita chilejä oman maun mukaan (poista siemenet ja pilko pieneksi)

 

Papaijasalaatti_2.jpg

Aloita paahtamalla cashewpähkinät kuivalla pannulla. Jos käytät suolapähkinöitä, niin unohda paahtaminen ja oikaise rouhimaan pähkinät veitsellä krouviksi rouheeksi. Sitten käy kastikkeen valmistukseen. Murskaa valkosipuli, pilko chili, purista limestä mehu ja sekoita joukkoon kaikki loput ainekset (kalakastike, tamarinditahna sekä chilitahna). Maistele lopputulosta ja tarpeen vaatiessa lisää jotain ainesosaa jos siltä tuntuu. Suosittelisin lisäämään kalakastikkeen ruokalusikallinen kerrallaan. Sen maku on voimakas, eikä tarkoitus ole että kastike maistuu pelkästään siltä, vaan että se tuo kokonaisuuteen oman osansa.

Laita kastike jääkaappiin maustumaan siksi aikaa kun työstät varsinaisia salaatin aineksia. Kuori papaija ja porkkanat. Halkaise papaija ja poista papanamaiset siemenet. Jos olet viitseliäs, niin pilkot pieniksi ja ohuiksi tikuiksi papaija ja porkkanat. Mutta jos olet laiska, kuten minä, niin raastat mahdollisimman isoteräisellä raastimella papaijan sekä porkkanat. (Jos et saa käsiisi papaijaa, niin mehukas omenakin ajaa asian. Varsinkin sellainen lajike jonka hedelmäliha ei tummu välittömästi kuorimisen jälkeen.) Halkaise ja pese purjon palanen (tai kevätsipulit) hyvin ja leikkaa se veitsellä ohuiksi suikaleiksi. Sekoita kulhossa raasteet, purjon suikaleet sekä pähkinärouhe. Puolita kirsikkatomaatit ja lisää ne joukkoon. Kaada kastike koko komeuden päälle, sekoita hyvin ja olet valmis. 

 

Papaijasalaatti_3.jpg

 

Jos tahdot tehdä salaatista ruokaisamman version, voit keittää annoksen nuudeleita ja sekoittaa ne salaatin joukkoon jäähtyneinä. En ollut aiemmin käsitellyt papaijaa. Se osoittautui maultaan varsin miedoksi ja hedelmäliha oli melko pehmeää. Ilmeisesti tänne Suomeen asti tuotavat papaijat eivät ole laadultaan ihan niitä, joihin Aasiassa törmää. 

 

Oletteko te päässeet maistamaan aitoa ja alkuperäistä papaijasalaattia?

 

 

Koti Ruoka ja juoma

Ulriken643

Ulriken_1.jpg

Näin synkän ja sateisen maanantain kunniaksi muistelen hieman kesäisempää päivää heinäkuiselta Norjan automatkaltamme. Kyseinen päivä alkoi kyllä tihkusateisena, mutta parani lopulta varsin aurinkoiseksi iltapäiväksi. 

Edellisenä päivänä olimme käyneet patikoimassa Preikestolenilla, jossa minun korkea paikan kammoni oli pistetty koville. Automatkamme oli jatkunut patikoinnin jälkeen vielä pitkään ja yllätykseksemme paikalliset kirsikkafestivaalit olivat täyttäneet monet leirintäalueet. Vasta yhdeksän aikaan illalla pääsimme vihdoin leiriytymään. Teltta kasaan, suihkuun, trangia tulille, retkimuonaa naamariin ja hyvää yötä – kaikki tämä tunnissa.

Yöllä sitten satoi jonkin verran, eikä telttamme ehtinyt aamulla oikein kuivua ennen kamojen kasaamista. Pari tuntia ajettuamme kohdalle sattui ihan mukava leirintäalue, josta saimme viimeisen vapaana olevan mökin yöksi itsellellemme. Mökki oli yllättävän iso ja kahdessa kerroksessa. Yläkerran parvekkeelle saimme viritettyä teltan kuivumaan päivän ajaksi, kun itse lähdimme tutustumaan Bergeniin. Ensin kuitenkin vuorossa oli tämä Ulriken vuori.

Ulriken_2.jpg

Koska juuri edellisenä päivänä olimme patikoineet, niin tällä kertaa vuorelle noustiin helpommalla tavalla – vaijerihissillä. Hissiliput meno-paluuna kahdelta muistaakseni maksoivat 300 kr. eli noin 35€. Norjassa mikään ei ole halpaa…

Jos tsemppiä ja aikaa reissullamme olisi ollut enemmän, niin olisimme voineet ottaa vain ylös vievän lipun ja patikoida alas. Tuo vuoren patikkapolku vain on todella haastava ja aikaa sen kulkemiseen (edes-takaisin) arvioden mukaan tulee varata neljästä kuuteen tuntia. Meillä oli suunnitelmana viettää iltapäivä Bergeniin tutustuen, niin patikointi ei tullut kyseeseen. Ihan hyvä valinta, kun katsoin hissin ikkunasta miltä karu polku näytti…

 

Ulriken_3.jpg

Korkean paikan kammoni taas hieman kolkutteli keinuvassa vaijerihississä, mutta vain vähän. Ylös noustessa keskityin avautuvien maisemien katseluun enkä siihen, kuinka korkealla maanpinnasta hissi milläkin hetkellä oli.

 

Ulriken_4.jpg

Ylhäällä Ulriken vuoren huipulla jälleen tihutti vettä, joten vetäydyimme lounastamaan tähän Ulriken643 ravintolaan. Paikka oli varsin viihtyisä, maisemat upeat ja ruoka-annokset olivat kauniit sekä todella maukkaat. Mieheni maisteli kalakeittoa ja minä vuohenjuustosalaattia. 

 

Ulriken_5.jpg

Ulriken_6.jpg

Ulriken_7.jpg

Rauhassa syödessämme odottelimme sateen loppuvan. Ja loppuihan se. Ennen vuorelta jälleen vaijerihissillä alas laskeutumista kävimme vuoren rinteellä vilkaisemassa miltä Bergen ylhäältä käsin katsottuna näyttää. Aivan tuolla seuraavan kuvan oikeassa yläreunassa näkyy satama-alue korkeamastoisine laivoineen. Sinne me suuntasimme seuraavaksi Tall Ship Race -tapahtumaa katsomaan.

 

Ulriken_8.jpg

Ulriken_9.jpg

Jos matkaatte Bergeniin niin suosittelen kyllä käymään tuolla 642 metriä meren pinnan yläpuolelle nousevalla Ulriken vuorella. (Ravintola ”nousee” metrin korkeammalle ja siitä syystä sen nimi on Ulriken643)  Maisemat sieltä ovat upeat, varsinkin kirkkaanpana päivänä kuin tämä meidän oli. Bergenin keskustasta, kalatorin kupeesta lähtee puolen tunnin välein touko-syyskuussa bussiyhteys joka tuo vuoren juurelle. Myös paikallisbussien nro 2 ja 31 kyydissä pääsee lähtöpisteeseen. 

Pidin kovasti ravintolan ruoasta, eikä se ollut mitään riistohintaistakaan. Mutta jos haluaa hieman säästää kuluissa, voi pakata mukaan eväät ja nauttia niistä tuossa ulkosalla. Reippaat tietenkin herättävät ruokahalua patikoimalla matkan ylös… eikö niin?

 

Olivatko nämä maisemat teille tutut? Löytyykö sieltä muita Bergenin kävijöitä?

 

 

Koti Ruoka ja juoma Matkat